Hyvinvointialat logo

Hyvinvointialan liitto

Hyvinvointialan liitto edistää yksityisen sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja neuvottelee alan yleissitovat työehtosopimukset. Liitto valvoo jäsentensä yhteisiä etuja ja neuvoo työoikeudellisissa ja elinkeinopolitiikan kysymyksissä. Liiton 1500 jäsentä työllistävät  lähes 85 000 sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ammattilaista.

Hyvinvointialan liiton jäsenet tuottavat mm. vanhuspalveluita, lasten ja nuorten palveluita, lääkäripalveluita, kuntoutusta, suun terveydenhuoltoa, päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä toimivat alan järjestötyössä. Hyvinvointialan liitto on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen.

 

* pakolliset tiedot

* pakolliset tiedot

Uutiset

Ilmoitus varhaiskasvatuksen poliittisesta mielenilmauksesta ihmetyttää Hyvinvointialan liittoa

20.04.2018 12:26

Hyvinvointialan liitto on juuri vastaanottanut pääkaupunkiseudun päiväkotien varhaiskasvattajien (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) julkisen ja yksityisen puolen ilmoituksen poliittisesta mielenilmauksesta keskiviikkona 25.4. klo 12-18. Ilmoituksen ovat jättäneet työntekijäliitot JHL, Tehy, Jyty ja Super.

Lue lisää

Hyvinvointialan liiton terveiset kehysriiheen: Työllisyys kuntoon ja toimintakykyä ikääntyneille

9.04.2018 5:45

Talouden positiivisen kehityksen myötä Suomi on kääntänyt suunnan kohti Pohjoismaista työllisyystasoa. Olemme kuitenkin vasta alkumatkalla esimerkiksi Ruotsin yli 80 prosentin työllisyysasteeseen verrattuna, joten uusia toimia tarvitaan. Hyvinvointialan liitto esittää hallitukselle toimia, joilla työllisyys paranee, julkinen talous tehostuu ja palvelut paranevat.

Lue lisää

Hyvinvointialan liitto valinnanvapauslakiesityksestä: Valmistelun tie on kuljettu loppuun - Valinnanvapauslaki on välttämätön

8.03.2018 11:36

Hallituksen tänään eduskunnalle antama valinnanvapauslakiesitys on vietävä maaliin. Julkisten palvelujen tuottavuus on hälyttävän heikko ja sitä on pakko lisätä. Sote-uudistus on välttämätön ja se on toteutettava valinnanvapauden kautta, sanoo Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.

Lue lisää

Katso uusimmat uutiset täältä

RSS

Helsinki tarjoaa kotihoidon palveluseteliä kotonaan asuville kaupunkilaisille

Press Release Helsingin kaupunki 24.04.2018

Helsingin kaupunki tarjoaa 1.5.2018 alkaen kotihoidon palveluseteliä asiakkailleen. Kotihoidon palveluseteliä on voinut aiemmin käyttää yksityisissä palvelutaloissa, mutta nyt sen voi valita myös kotonaan asuvat helsinkiläiset. Palvelusetelin arvoon vaikuttavat asiakkaan brutto- ja varallisuustulot, perheen koko, palvelun määrä ja valitun tuottajan hinta. Kotihoidon palveluseteliä voi käyttää enintään 40 tuntia kuukaudessa. Original content in Finnish

THL: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sijoitusaika vaihtelee

Kaleva 23.04.2018

THL:n selvityksen mukaan noin 25 %:lla sijoituslapsista elämänaikainen sijoitusaika jää alle 5 %:iin lapsen elämän pituudesta. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista noin kolmasosan sijoitusaika kestää vähintään puolet lapsen elämästä. THL:n erikoistutkija Martta Forsell kertoo aineiston perusteella, että sijoitukset eivät koskaan ala huostaanotolla. Ennen lastensuojelun raskaimpien toimenpiteiden aloittamista yritetään käyttää kaikki muut tukikeinot. Mutta jos huostaanottopäätös tehdään, se puretaan hyvin harvoin. Huostaanotto jatkuu usein siihen asti, että lapsesta tulee täysi-ikäinen. Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna melkein 14 700 lasta vuonna 2016. Heistä noin 60 % oli myös huostaanotettuna. Pitkissä sijoituksissa taustalla on melkein aina huostaanotto. Pitkien sijoitusten määrä on THL:n mukaan kasvanut hieman viime vuosina ja lyhyiden sijoitusten määrä vähentynyt. Lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle ensimmäisen kerran useimmiten joko alle yksivuotiaana tai 14-17-vuotiaana. Original content in Finnish

Soten sopeuttamistarpeet vaihtelevat maakunnittain

Kauppalehti (E-edition PDF) 23.04.2018

Hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen säästötavoitteet ratkaistaan suurissa maakunnissa. Sopeuttamistarpeet vaihtelevat maakunnittain. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa pitää leikata kulujen noususta vuoteen 2030 mennessä reilut 40 milj. euroa ja Uudellamaalla 970 milj. euroa. Uudellamaalla sote-kulut nousevat vuosittain arviolta 300 milj. euroa. Suurimmat säästöt voidaan tehdä siellä, missä on eniten ihmisiä. Väkirikkailla alueilla asukaskohtainen sopeuttamistarve voi silti jäädä alhaisemmaksi kuin ikääntyvien ja paljon sairastavien syrjäisissä maakunnissa. Konsulttiyhtiö Perlaconin tekemän laskelman mukaan Uudellamaalla kulujen nousuvauhdista pitäisi leikata asukasta kohden vuoteen 2030 mennessä 470 euroa ja Kainuussa ja Lapissa lähes 700 euroa. Perlaconin hallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä huomauttaa, että varsinkin syrjäseuduilla on jo tehty paljon säästöjä ja voi olla vaikeaa kiristää ruuveja. Perlaconin erityisasiantuntija Tuomas Hanhelan mukaan siirtymäkaudella rahoituksessa siirrytään tarveperustaiseen laskentaan, jossa maakunnan rahamäärä on sidoksissa toteutuneisiin kriteereihin. Rahamäärä ei välttämättä pysy asukasluvun kehityksessä mukana. Perlaconin laskelmien mukaan alin maakuntavero olisi Uudellamaalla, 12,8 % ja korkein Kainuussa, 27 %. Käytännössä maakuntavero vaatisi verotulojen tasausjärjestelmän. Original content in Finnish