Hyvinvointialat logo

Liittokokousseminaarissa puitiin sotea ja millä eväin eteenpäin!

1.11.2017

Terveydenhuollon tuottavuuden lisääminen – millä edellytyksillä se toteutuu tai ei toteudu?

EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto ihmetteli Suomessa pitkään vallalla ollutta käsitystä, ettei ihmisten hoitojonoissa viettämä aika maksa mitään. Ihmiset odottavat hoitoon pääsyä kohtuuttoman pitkiä aikoja, mutta tätä aikaa pidetään ikään kuin ”hyväksyttynä” ominaisuutena.

Haaviston mukaan 20-25% ihmisistä joutuu odottamaan perusterveydenhuollon palveluihin pääsyä yli kaksi viikkoa. Kuudesosa odottaa hoitoon pääsyä yli kuukauden. Länsimainen standardi on viikko. Hoidon viivästyminen aiheuttaa turhia lisäkustannuksia.

Ratkaisuksi perusterveydenhuollon ongelmiin Haavisto näkee kilpailun. Julkisen sektorin omat toimenpiteet ja resurssit eivät yksin riitä. Yksityisen sektorin osaamista ja kapasiteettia tarvitaan.

Haavisto perää kilpailua ja edellyttää selkeiden tavoitteiden asettamista. Kilpailun aikaansaamiseksi tarvitaan muun muassa toimiva korvausjärjestelmä. Toinen keskeinen tekijä tulevassa sote-järjestelmässä on palveluntuottajan vaihtamisen joustavuus. Ihmisille on tärkeää päästä nopeasti hoitoon tarpeen vaatiessa ja se, että heitä kohdellaan siellä hyvin.

Kolmas tärkeä asia kilpailun kannalta on järjestäjän kyvykkyys. Osaaminen palvelujen järjestämisessä on tärkeää samoin kuin asenteellinen valmius. Uutta ei voi luoda vanhoilla opeilla.

Valinnanvapauden eväät ja yksityinen resurssi

Ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi lausuntokierrokselle lähdössä olevasta valinnanvapauslakiluonnoksesta. Varhila muistutti, että kilpailu ei sinällään ole tavoite vaan yksi keino parantaa perusterveydenhuollon toimintaa.

Lakiesityksen mukaan sote-uudistus astuu voimaan 1.1.2010 ja yksityiset sote-keskukset voivat aloittaa toimintansa 1.1.2021 lähtien. Asiakassetelit tulevat voimaan asteittain vuoden 2020 heinäkuusta lähtien. Asiakassetelit myöntää maakunnan liikelaitos.

Ylijohtaja muistutti, että sosiaalihuollon ammattihenkilön neuvonta ja ohjaus olisivat osa sote-keskusten palveluvalikoimaa. Sotekeskuksissa voidaan tuottaa 1.1.2022 lähtien peruserikoissairaanhoidon palveluita (sisätautien, lastentaudit, geriatria ja silmätaudit).

Peruserikoissairaanhoidon palveluista ainakin sisätautien, lastentautien, geriatrian ja silmätautien erikoislääkärien palveluja saa sote-keskuksista 1.1.2022 alkaen.

Hoidon vaikuttavuus on tärkeä elementti, ei vain nopea sote-keskuksen vaihtaminen. Ilkka Haaviston kritisoima 6kk vaihtoaika tuli mukaan siksi, että siinä ajassa näkee, onko hoito vaikuttavaa.

Sote-keskus voi täydentää omaa palvelutuotantoaan ostamalla palveluja pieniltä ja mikroyrityksiltä. Yritykset voivat toimia sote-keskuksena myös yhteistyösopimusten tai yhteisen yrityksen kautta (esim. osuuskunta). Myös maakunnan liikelaitos voi hankkia palvelutuotantoa yrityksiltä ostopalveluina.

Hammashoitolat aloittavat toimintansa

Asiakas voi valita haluamansa julkisen tai yksityisen suunhoidon yksikön 1.1.2022 alkaen. Valinnan voi tehdä 1.10.2021 alkaen. Asiakas sitoutuu valintaansa puoleksi vuodeksi.

Jos asiakas ei ole tehnyt valintaa, hänen tietonsa kerätään maakunnan liikelaitoksen tietoihin, mutta asiakasta ei listata minkään hammashoitolan asiakkaaksi. Jos asiakas ei ole valinnut hammashoitolaa ennen 1.1.2024, hän saa vuoden 2024 alusta suunhoidon palvelut parhaiten saavutettavissa olevasta hammashoitolasta.

Maakunnan liikelaitoksen palvelut

Maakunnan liikelaitos tuottaa sote-keskusten ja hammashoidon palvelujen lisäksi kaikki sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoidon palvelut, neuvolapalvelut, sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon.

Se arvioi osaltaan asiakkaan palvelutarpeen ja tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman. Maakunnan liikelaitos voi antaa asiakkaalle asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla asiakas hankkii tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta.

Maakunnan liikelaitos ei voi tuottaa asiakassetelipalveluita.

Erikoissairaanhoidon leikkaustoiminta

Yksityiselle leikkaustoiminnalle laaditaan laatukriteerit, jotka tulevat voimaan 1.7.2018. Työ tehdään vielä tämän vuoden puolella ja mukana ovat yksityiset ja julkiset tuottajat. Tavoitteena on yksityisen ja julkisen palveluntuottajien yhdenvertainen kohtelu. Varhilan mukaan huomioitava on, että kilpailuneutraliteettia ei tässä järjestelmässä pystytä edes hakemaan, vertailtavuutta kyllä.

Miten maakunnat voivat edistää sote-uudistuksen tavoitteita, lakien puitteissa

Muutosjohtaja (Pirkanmaan maakuntauudistus) Kari Hakari muistutti, että sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että maakunnan virkamiesten ja poliittisten päättäjien osaaminen on riittävää. Tarvitaan myös innovaatioita ja kehittämisen mahdollistavaa lainsäädäntöä.

Hakarin mukaan monet maakunnat ovat aikeissa yhtiöittää kilpaillun toimintansa. Hänen mukaansa maakunnat arvioivat, että yhtiöittäminen voisi auttaa julkista sektoria pärjäämään paremmin uudessa toimintaympäristössä.

Tampereen kaupunki on tehnyt vastikään päätökset laajan allianssimallin toteuttamisesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tesoman hyvinvointikeskuksessa kumppaneina ovat Tampereen kaupunki ja Mehiläinen Oy.

Allianssimallissa sopimusosapuolet jakavat riskit ja hyödyt sekä sitoutuvat yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, joista tärkeimpiä on alueen asukkaiden hyvinvoinnin lisääntyminen.

 

Myös Tampereen Kotitori on hyvä esimerkki uudesta tavasta toimia. Kotitorin asiakasohjaajat neuvovat ja ohjaavat sopivien palvelujen piiriin hinta ja laatu huomioiden. Yhteyttä voi ottaa asiassa kuin asiassa, sillä yli 150 julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien joukosta löytyy aina ratkaisu. Kotitorin neuvonta on maksutonta.

Kotitorin suosio piilee ratkaisukeskeisessä asiakasohjauksessa, jossa huomioidaan ihmisen koko elämäntilanne sekä tarpeet ja toiveet. Palveluiden laadusta ja toiminnasta vastaa Tampereen kaupungin suuntaan vain yksi taho. Tämä ns. integraattori on kilpailuttanut ja arvioinut palveluntuottajat, joista ikäihminen voi valita. Integraattori ei kuitenkaan tuota itse palveluita, jotta alueelle syntyy elinvoimainen, paikallinen palveluntuottajaverkosto.

Kotitorissa korvausmalli olennainen. Siinä maksetaan kapitaation ja lopputuloksen yhdistelmästä, ei suoritteista.

 

 

 

 

* pakolliset tiedot

* pakolliset tiedot