Ainahan TES-kierrokset ovat vaikeita. Lähtökohtaisesti työntekijäliitot haluavat isompia palkankorotuksia ja parempia työsuhteen ehtoja kuin, mihin työnantajapuolen mielestä on varaa. Työnantajapuoli haluaa enemmän sopimis- ja joustomahdollisuuksia, mitä työntekijäliitot pitävät mahdollisena.
Päättynyttä TES-kierrosta voi silti kutsua poikkeuksellisen vaikeaksi HALIn TES-aloilla. Sekin kertoo jotain, että sopimuksetonta tilaa ehti jatkua lähes kolme kuukautta.
Tehy ja SuPer julkistivat jo hyvissä ajoin tavoitteensa olennaisesti kaikkia muita toimialoja korkeammista palkankorotuksista kunnissa ja HALIn TES-aloilla. Muut työntekijäliitot viestivät tavoitteistaan vähemmän julkisesti. HALI halusi sopia ratkaisut ns. yleisin linjan puitteissa, kuten kaikilla muillakin aloilla. Työntekijäpuoli halusi luopua kolme vuotta aiemmin kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovitusta työajan pidennyksestä. Työnantajapuoli olisi halunnut säilyttää pidennyksen. Näiden lisäksi työntekijäliitoilla oli iso nippu erilaisia vaatimuksia TES:n muiden työehtojen parannuksiksi.
Lopputuloksen tiedämme. Palkankorotuksissa ratkaisut tehtiin samoissa raameissa kuin muillakin toimialoilla, eli noin 3,3 % tasolla 25 kuukauden aikana. Kiky-työajan pidennys poistui kaikilta toimialoilta. Toisilla aloilla sen vastineeksi saatiin sovittua erilaisia joustoja, toisilla vähemmän.
Kussakin HALIn TES:issä oli omat erityishaasteensa. Käyn tässä läpi kokonaisuutta HALIn isoimman toimialan sosiaalipalvelualan kautta. HALIn jäsenten lähes 95 000 työntekijästä 67 000 työskentelee sosiaalipalveluissa. Sen isoin lohko on vanhuspalvelut.
Hoivaliitot hahmottivat lopulta talouden realiteetit
Sosiaalipalvelualan palkkaratkaisun tasosta sopimista avitti kunnassa monen välivaiheen kautta saavutettu yleisen linjan mukainen ratkaisu. Helposti ratkaisu ei tämän jälkeenkään syntynyt. TES-kierroksen aikana maailmaan vyörynyt koronapandemia vaikutti osaltaan siihen, että hoivaliitotkin lopulta hahmottivat talouden realiteetit.
Sosiaalipalvelualalla osa palkankorotusvarasta kohdennettiin alimpien taulukkopalkkojen muita isompaan nostoon, jotta palkkaeroa kuntaan pienennetään. TES:n vähimmäispalkat ovat alarajakorotusten jälkeen hyvin lähellä toisiaan, mutta keskiansioissa kunnan palkat ovat yhä jonkin verran korkeammat. Keskeisissä ammattinimikkeissä ero on yleensä noin 50 – 200 €/kk. Eroon on monia taustasyitä. Kunnissa sovelletaan työn vaativuuden arviointia, minkä vuoksi minimitasoja käytetään hyvin vähän. Kuntien työntekijöiden yksityispuolta korkeampi keski-ikä selittää osan palkkaerosta.
Iso haaste HALIn jäsenten kannalta on kuntien talousahdinko. Jo ennen koronan aiheuttamaa taloustaantumaa kunnat pyrkivät säästöihin ostopalveluissa. Tyypillisesti ostopalvelun hinta on tasoltaan noin 20 % alempi kuin kunnan oman tuotannon kustannus. Tämä selviää mm. Kuusikkokuntien asumispalvelukustannusten vertailusta. HALIn jäsenten palkanmaksuvara on siis hyvin rajallinen, mikä vaikuttaa siihen, että harkinnanvaraista palkkaliukumaa ei synny helposti.
Yleensä kustannuserot pienentyvät pidemmän ajan kuluessa. Silloin alan työnantajille jää enemmän pelivaraa palkka-asioissa yli TES:ssä sovitun vähimmäistason. Kilpailu osaavasta työvoimasta heijastuu yleensä myös palkkatasoon, kun osaajista halutaan pitää kiinni.
Yleensä TES-muutokset ovat kompromisseja osapuolten tavoitteiden väliltä
Sosiaalipalvelualalla palkkatason lisäksi työntekijäpuoli piti erityisen keskeisenä palkkausjärjestelmän kehittämistä kannustavaan suuntaan. HALIn jäsenistölle oli tärkeää, että järjestelmä säilyy selkeänä, jotta työn vaativuuden eroista ei synny aiheetonta kiistaa työpaikoilla. Muutosten mahdolliset kustannusvaikutukset pitää myös pystyä hahmottamaan. Asiassa päästiin eteenpäin, vaikkei niin pitkälle, mitä työntekijäliitot olivat toivoneet. Yleensä aina TES-muutokset ovat kompromisseja osapuolten tavoitteiden väliltä. Isot muutokset voivat edetä myös asteittain. Niitä valmistellaan TES-kauden aikana osapuolten työryhmissä.
Yksi tällainen menestystarina on siirtyminen kustannusneutraalisti vanhanaikaisesta kuuden arkipäivän vuosilomajärjestelmästä viiden viikoittaisen työpäivän lomalaskentaan. Tätä oli haluttu jo pitkään sekä työnantaja- että työntekijäpuolella. Järjestelmän toteuttamiseen liittyi silti suuri määrä ratkaistavia ongelmia, jotta kumpikin osapuoli oli siihen valmis. Muun muassa ICT-teknisistä syistä uudistukseen sovittiin pitkä siirtymäaika, ellei työnantajalla ole halua ja valmiutta nopeampaan käyttöönottoon.
Pääosin tekstiasioissa osapuolten tavoitteet olivat hyvin kaukana toisistaan. Työntekijäliitot tavoittelivat useita palkallisten poissaolojen lisäyksiä sekä erilaisia työehtoja jäykistäviä muutoksia muun muassa työaikojen osalta. Työnantajapuolen mielestä palkanmaksuvara kannattaa keskittää tehdystä työstä maksettavaan palkkaan, ei poissaoloetuuksiin. No, tässä saavutettiin torjuntavoitto, eivätkä poissaoloetuudet tai muualta kuin suoraan lainsäädännöstä tulleet jäykkyydet lisääntyneet.
Sen sijaan luottamusmies- ja työsuojeluasioissa tehtiin paljon kehittämistyötä työntekijäpuolen toivomaan suuntaan. Näiden asioiden tärkeys ymmärretään myös HALIssa ja kehitystyö muun muassa työhyvinvoinnin hyvien käytäntöjen esiin tuomiseksi jatkuu sovituissa työryhmissä.
HALI ei halunnut heikentää TES-etuja, vaikka niin väitettiin
Yksi työmarkkinaretoriikan elementti on se, että työntekijäpuoli dramatisoi julkisuudessa työnantajapuolen työehtojen heikennysvaatimuksia. On totta, että HALI pitää tärkeänä paikallisen sopimisen edistämistä, mutta onko se etujen polkemista? Mielestäni ei. Tämä ei käytännössä edennyt. Isoimpana heikennysmörkönä työntekijäpuolelle oli lopulta HALIn tavoite siitä, ettei sairausajalta maksettaisi kaikkia tuntikohtaisia lisiä, kun sairaanahan työntekijä ei tee näitä epämukavia työaikoja. Alusta alkaen HALI kuitenkin ilmoitti, että näin saatava kustannussäästö ollaan valmiit lisäämään yleiseen palkankorotukseen, vähintään sen laskennallisella arvolla. Kyse ei siis ollut heikennysesityksestä vaan vaihtokaupasta. Asia ei lopulta edennyt.
Sopimusratkaisun saamiseen tarvittiin 30 TES-neuvottelua ja niiden välissä iso määrä eri taustaryhmien tapaamisia, kun osapuolten tavoitteet ja neuvotteluvaltuudet vähä vähältä hioutuivat lähemmäs toisiaan. Kaikki hoidettiin korona-aikana etäneuvotteluin.
Tarpeeton episodi oli Soten, eli Tehyn, SuPerin ja Erton, loppuvaiheessa jäsenistölleen julistama ylityö- ja vuoronvaihtokielto. Muut alan työntekijäliitot JHL, Talentia ja Salli eivät osallistuneet mielenilmaukseen. Neuvottelutuloksen syntyyn ylityö- ja vuoronvaihtokiellolla ei ollut vaikutusta. Se saavutettiin lopulta juhannuksen jo mentyä, tiistaiyönä 23.6.
Nyt tiedämme taas huhtikuun loppuun 2022 asti, millä työehdoilla sosiaalipalvelualan tärkeää työtä tehdään. Me TES-neuvottelijat pyrimme sopimuskauden aikana ylläpitämään rakentavia yhteistyösuhteita. Mietimme taas kerran, millä tavoin alan TES:iä eri näkökulmat huomioon ottaen olisi viisasta ja realistista kehittää.
Tuomas Mänttäri
työmarkkinajohtaja
