Vanhusten ympärivuorokautisten palveluiden mitoituslain ensimmäinen vaihe, 0,5 työntekijää asiakasta kohti, astuu voimaan 1.10.2020.
Julkisuudessa on ollut virheellistä tietoa siitä, etteivät hoitajat tämän jälkeen enää osallistuisi muuhun kuin välittömään hoivatyöhön. Asian oikea laita selviää kuitenkin lain perusteluista.
Väärinkäsityksen taustalla on uusi jaottelu välittömään asiakastyöhön ja välilliseen tukityöhön. Nämä kyllä erotellaan, mutta laki ei määrää eri ammattiryhmien käytännön työnjakoon yhtä oikeaa toimintamallia. Vain välittömään asiakastyöhön käytetty aika luetaan jatkossa mukaan hoivahenkilöstömitoitukseen. Välitöntä asiakastyötä tekevät muun muassa sairaanhoitajat, lähihoitajat, sosiaalialan ohjaajat sekä lyhyemmän koulutuksen hoiva-avustajat, kuten tälläkin hetkellä.
Alla lain perustelujen keskeiset kohdat.
Välitön asiakastyö:
”Mitoitusta laskettaessa välitön asiakastyö ja hoiva koostuisi asiakkaan perustarpeisiin vastaavasta jokapäiväisen elämän tuesta. Siihen sisältyisi päivittäisissä toiminnoissa avustaminen kuten ruokailu, peseytyminen, pukeutuminen, liikkuminen ja wc-käynnit. Välitöntä työtä olisivat hoitoon, huolenpitoon ja kuntoutukseen liittyvät tehtävät sekä näitä välittömästi mahdollistavat tehtävät.”
”Asiakkaan hyvinvointia tulisi tukea laajasti. Tämä tarkoittaisi muun muassa asiakkaan asuinympäristön viihtyvyydestä huolehtimista sekä liikkumisen, ulkoilun ja sosiaalisten suhteiden tukemista sekä sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämistä mukaan lukien yhteistyö omaisten ja läheisten sekä edunvalvojan kanssa. Näitä tehtäviä ovat muun muassa ruoan tarjoaminen ja yksittäisten asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseksi lämmitettävät yksittäiset ateriat, sekä yllättävissä tilanteissa tehtävä siistiminen ja muu asiakkaan elinympäristön viihtyvyydestä huolehtiminen sekä yksikön ulkopuoliset aktiviteetit.”
Välillinen työ:
”Välillistä työtä olisi yksikön asiakkaiden huoneiden ja yhteisten tilojen päivittäinen, viikoittainen ja kuukausittainen siivous, pyykki- ja kiinteistöhuolto sekä ruoan valmistus ja sen laajamittainen lämmitys esimerkiksi silloin, kun iltavuorossa vastataan koko yksikön asukkaiden ruokien lämmityksestä. Silloin siitä vastaisi pääsääntöisesti tukipalveluhenkilöstö tai jos se säännönmukaisesti kuuluisi hoitohenkilökunnan työhön, se määriteltäisiin tehtävänkuvassa eikä sitä laskettaisi mitoitukseen.”
Työnantajalla on oikeus jatkossakin määrittää henkilöstön työnkuvat
Varmasti toimintayksiköissä välillisiin tukitehtäviin on pääosin omat ammattilaisensa. Se on myös taloudellisesti järkevää, koska heidän palkkataso on hoitajien palkkoja matalampi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus päättää siitä, miten henkilöstön työnkuvat määräytyvät lain ja työsopimuksessa sovitun puitteissa. On esimerkiksi yksiköitä, joissa kodinomaisuuden korostamiseksi myös hoitohenkilöstö osallistuu laajasti yksikön moniin arjen toimintoihin. Ei tätä kukaan kiellä jatkossakaan.
Mitoituslakia valmistellessa selvitettiin, mikä oli tämän välillisen työn osuus eri ammattiryhmissä. THL:n tietojen mukaan se oli lähihoitajilla keskimäärin 3 % ja hoiva-avustajilla keskimäärin 21 %.
Nyt uuden lain voimaantullessa isoin muutos aiempaan on se, että mikäli välillistä työtä säännönmukaisesti kuuluisi hoitohenkilökunnan työhön, sen osuus tulee määritellä eikä sitä lasketa mitoitukseen mukaan.
Lain voimaantulon seuraavissa portaissa iso muutos on tietysti myös mitoitustason nosto portaittain nykyistä korkeampaan 0,7 tasoon. Vielä pitäisi löytää siihen tekijät jo valmiiksi työvoimapulasta kärsivällä alalla. Mutta se on jo toinen tarina.
Tuomas Mänttäri
työmarkkinajohtaja
