Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen kertoi tänään Kansan Uutisissa, että valmistelu COVID-19-virusosoitustestien sairausvakuutuskorvauksen nostamisesta 150 euroon käynnistyy. Ministeri Pekosen mukaan korvaus tulee käyttöön sekä yksityisasiakkaiden Kela-korvauksissa että työterveyshuollossa. Tämä tarkoittaisi sitä, että testien kustannuksia ei sisällytettäisi työterveyshuollon korvausten enimmäismäärään, jolloin korvaus työterveyshuollon järjestävälle työnantajalle on aina 150 euroa.
– Ministeri Pekosen linjaus on vastuullinen ja perusteltu, sillä valtaosalle suomalaisia työterveys ja yksityiset terveyspalvelut ovat ensisijainen palvelukanava, toteaa Hyvinvointiala HALIn johtaja Arja Laitinen.
Korvausten muuttaminen edellyttää laki- ja järjestelmämuutoksia, ennen kuin korvaukset tulevat voimaan. Tähän asti virusosoitustestejä on korvattu 56 euron taksalla yksityisasiakkaille ja normaalina osana työterveyshuollon sairaanhoitoa.
Yksityinen kapasiteetti on valmiina
Yksityiset palveluntuottajat tekevät tällä hetkellä noin 3 000 testiä päivässä. Kaikkiaan yksityiset voisivat tehdä noin 13 000 testiä päivässä, eli kapasiteetista on käytössä alle neljäsosa. Kysynnän kasvaessa yksityiset tuottajat voivat tarvittaessa nopeasti tuplata kapasiteetin 25 000 testiin päivässä.
Kunnat ja sairaanhoitopiirit hankkivat yksityisiltä tällä hetkellä vain noin 350 testiä päivässä eli reilut 10 prosenttia kaikista yksityisten tekemistä testeistä.
– Julkisen sektorin hankkima testimäärä on varsin alhainen tilanteessa, jossa viruksen toinen aalto on käynnissä ja valtio on sitoutunut korvaamaan testauksesta aiheutuvat kustannukset kunnille ja sairaanhoitopiireille täysimääräisesti. Tarvitsemme enemmän yhteistyötä, Laitinen huomauttaa.
Työterveyshuolto tarvitsee toimeksiannon jäljitykseen
Merkittävin hybridistrategian pullonkaula on tällä hetkellä tartuntaketjujen jäljittämisessä. Epidemian hallinta on mahdotonta, jos jäljittämisessä on jopa viikon viive tai altistuneita ei tavoiteta lainkaan.
– Työterveyshuolto tarvitsee virallisen toimeksiannon, jotta jäljitys voidaan tehdä tehokkaasti tartuntatautiviranomaisen valvonnassa. Tämä on hybridistrategian viimeinen puuttuva palanen, joka on saatava kuntoon mahdollisimman pian, Laitinen päättää.
