Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat keskeinen osa Suomen hyvinvointijärjestelmää hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä, maksuttoman matalan kynnyksen tuen tarjoajana, uusien toimintatapojen innovaattorina ja sosiaalipalvelujen tuottajana.
– Järjestöt on uudessa sotessa otettava mukaan palveluohjaukseen ja järjestöjen vahvuus palveluketjujen ja -kokonaisuuksien rakentamisessa voimavaraksi, sanoo ensi- ja turvakotien liitto ry:n pääsihteeri, HALI ry:n varapuheenjohtaja Riitta Särkelä.
Aula Researchin HALI ry:lle lokakuussa tekemässä kansalaiskyselyssä 85 % kyselyyn osallistuneista vastasi haluavansa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön yhteydessä tarjottaisiin tietoa myös alueen sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamasta tuesta. Yhtenä HALI ry:n, SOSTE:n ja Kuntaliiton yhteisenä tavoiteena sote-uudistuksessa onkin ollut, että palvelujen järjestäjä huolehtisi siitä, että asiakkaat saavat palveluohjauksen yhteydessä tietoa alueen järjestölähtöisestä toiminnasta.
Laaturekisterit vaikuttavuuden lisäämiseen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on nyt kirjattu selkeästi tavoitteeksi viimeisimpään hallituksen sote-esitysluonnokseen. Suomen Sydänliitto ry:n pääsihteeri Tuija Brax kertoo pitävänsä tätä erittäin tärkeänä.
Tahtotila mahdollistaa Braxin mukaan periaatteessa sen, että palveluihin voidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta rakentaa sellainen hoitoketju, joka tuottaa parhaiten tulosta. Brax kuitenkin muistuttaa, että jos hoitoketjujen laatua ei seurata, mahdollisuudet onnistua sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumisessa ovat pienet.
– Palveluohjauksen on perustuttava tietoon parhaista ja käytänteistä ja tuotannoista. Tämän takia on olennaisen tärkeää, että hallitus panostaa laaturekistereiden kehittämiseen, Brax painottaa.
Hyvinvoinnin ja terveyden vaikuttava edistäminen on keskeinen kysymys sotessa.
– Suomessa terveydenhoidon ja terveyden edistämisen kokonaisuus toimii huolestuttavan huonosti ennaltaehkäistävien sairauksien osalta. Tuoreessa eurooppalaisessa vertailussa jäämme alle EU:n keskiarvon, kun muut Pohjoismaat ovat EU:n kärjessä, Brax huomauttaa.
Järjestöjen roolia terävöitettävä
Särkelä pitää järjestöjen tosiasiallista roolia sote-esityksessä vielä liian epämääräisenä, vaikka edistystä on järjestämislakiluonnoksessa tapahtunutkin.
– Hallitusohjelma on järjestömyönteinen. Tavoitteet myös sote-uudistuksen osalta järjestöjen kohdalla on syytä ilmaista selkeämmin. Järjestöt tavoittavat hyte-toiminnoissaan ja palveluissaan monitarpeisia ihmisiä ja tuntevat heidän tarpeensa, Särkelä muistuttaa.
HALI ry:n kansalaiskyselyn vastaajista niin ikään valtaosa eli 85 % suhtautui myönteisesti monituottajamalliin julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa.
– Palvelujen monituottajuus on tätä päivää. Monituottajamalli on välttämätöntä tulevaisuudessakin, jotta palvelujen kasvaviin tarpeisiin ja saatavuuteen kyetään vastaamaan. Hyvinvointialueen palvelustrategiassa on tärkeä huomioida järjestöjen rooli paitsi vapaaehtoistoiminnassa ja vertaistuessa, myös merkittävänä palvelujen tuottajana, Särkelä sanoo.
Särkelä toteaa, että järjestöt tulisi sotessa nostaa palvelujen tuottajana pk-yritysten rinnalle.
– Sote-palvelujen hankintojen lähtökohdaksi pitää voimakkaammin ottaa palvelujen vaikutukset ja tulokset, ei pelkkä hinta.
Ensi- ja turvakotien liitto ry:n pääsihteeri, HALI ry:n varapuheenjohtaja Riitta Särkelä sekä Suomen Sydänliitto ry:n pääsihteeri Tuija Brax keskustelivat perjantaina yhdessä HALI ry:n terveyspalvelujen johtajan Hanna-Maija Kausen kanssa 6.11. HALI ry:n järjestämässä webinaarissa järjestöjen roolista sote-uudistuksessa.
Suomessa toimii noin 10 000 sosiaali- ja terveysjärjestöä, jotka tukevat arjessa ihmisten terveyttä, sosiaalista hyvinvointia ja toimintakykyä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä vertaistuella ja vapaaehtoistoiminnalla on keskeinen merkitys. Järjestöistä noin 1100 tuottaa erilaisia palveluja ja järjestöomisteisia palveluyrityksiä on 70. Sosiaalipalvelujen kokonaisuudesta järjestöt tuottavat noin viidenneksen, mutta osassa palveluita niiden osuus on jopa 80 prosenttia. Järjestöt eivät tavoittele toiminnallaan voittoa, vaan mahdollinen ylijäämä palautuu toiminnan kehittämiseen. Osan järjestöjen varassa on pienten, erittäin haavoittavassa tilanteessa elävien ihmisryhmien palvelut, mitä osaamista ei muualla ole. Järjestöt ovat tärkeä resurssi tulevassa sotessa.
Lisätietoja:
Hanna-Maija Kause, johtaja, terveyspalvelut, Hyvinvointiala HALI ry, p. 050 566 7949 / hanna-maija.kause@hyvinvointiala.fi
Riitta Särkelä, pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto ry, p. 050 63 663 / riitta.sarkela@etkl.fi
Tuija Brax, pääsihteeri, Suomen Sydänliitto ry, p. 050 511 3115 / tuija.brax@sydanliitto.fi
