Emännöin tänään aamulla mielenkiintoista webinaaria, jonka aiheena oli potilasdirektiivi. Potilasdirektiivihän liittyy yhteen Euroopan unionin peruspilareista, ihmisten vapaaseen liikkumiseen unionin alueella. EU antoi potilasdirektiivin vuonna 2011. Sen idea yksinkertaisuudessaan on se, että unionin kansalaisilla olisi mahdollisuus hakeutua kiirettömään hoitoon missä tahansa EU-maassa ja, että kustannukset määräytyisivät samalla tavalla kuin käytettäessä oman kotimaan julkista terveydenhuoltoa.
Kuulostaa siis hyvin kannatettavalta ajatukselta. Miksi aiheesta kuitenkin pitää edelleen puhua? Sen takia, että Suomi on implementoinut direktiivin väärin. Suomen kansalaiset saavat toki kiirellistä hoitoa, esimerkiksi tapaturmatilanteissa, missä tahansa EU-maassa joutumatta usein kalliin hoidon maksumiehiksi. Direktiivin idea oli kuitenkin mahdollistaa kiireettömän hoitopaikan valinta myös toisesta EU-maasta. Se ei tänä päivänä toteudu. Suomalaiset saavat ulkomailla annetusta kiirettömästä hoidosta vain kela-korvauksen, eli saman korvauksen kuin hakeutuessaan Suomessa yksityisen lääkärin vastaanotolle.
Komissio on jo käynnistynyt asiasta rikkomusmenettelyn Suomea vastaan ja ennemmin tai myöhemmin Suomi joutuu korjaamaan nykyistä implementointiaan. Miksi sitten asia on erityisen ajankohtainen juuri nyt? Direktiivi ei suoraan liity soteen, mutta liittyy kuitenkin. Viime hallituskaudella Sipilän hallitus oli jo korjaamassa direktiivin toimeenpanoa osana koko sote-uudistusta. Toimeenpanon korjaaminen hautautui kuopatun uudistuksen mukana, ja nykyinen hallitus on ollut asiasta hyvin hiljaa. Tämä on vahinko, koska sosiaali- ja terveyspalveluissa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja direktiivin toimeenpano ja sen vaikutukset pitäisi ilman muuta huomioida sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä. Kyse on siitä, että jos Suomessa ei jatkossakaan pääse jonottamatta hoitoon, voivat yritykset ja potilaat hakeutua herkästi ulkomaille hoitoon. Tämä tarkoittaisi veroäyrien karkaamista Suomesta, inhimillisestä puolesta puhumattakaan.
Sote-uudistuksen pitää siis helpottaa hoitoon pääsyä verrattuna nykytilaan myös Suomessa. Huoleni on, että näin ei ole nykyisen esityksen mukaan tapahtumassa. Palvelujen saatavuutta on parannettu hyödyntämällä yksityisiä palveluntuottajia. Nyt esitys rajaa julkisen järjestäjän mahdollisuuksia hyödyntää yksityisiä hoito- ja hoiva-alan palveluntuottajia. Tämä on väärin päin, mahdollisuuksia pitää lisätä, ei vähentää. Toivottavasti asia saadaan vielä korjattua.
Katso webinaaritallenne: Potilasdirektiivi tulee, oletko valmis?
