Yksityisen sosiaalipalvelualan, terveyspalvelualan ja ensihoitopalvelualan työehtosopimuksissa on kuluvalle TES-kaudelle sovittu työryhmistä, joiden tehtävänä on selvittää mahdollisuuksia edistää henkistä ja fyysistä työturvallisuutta. Tavoitteena on etsiä keinoja ylläpitää työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä, pidentää työuria ja vähentää sairauspoissaoloja.
Samassa yhteydessä on sovittu, että työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöä sekä alan työsuojeluorganisaatioiden roolia ja toimivuutta selvitetään.
Työ käynnistyi 15. helmikuuta TES-neuvottelijoiden yhteisellä aloitusseminaarilla. Seminaarissa kuultiin aluehallintoviraston työsuojelun, Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijoiden alustuksia aiheesta.
− Työhyvinvointi- ja työturvallisuusasiat ovat erittäin tärkeitä meille kaikille sote-alan toimijoille. Työhyvinvointiin on panostettava, jotta ylipäätään saamme jatkossa alalle riittävästi työvoimaa. Työnantajalla on tietysti päävastuu työturvallisuudesta. Epäkohtia varmasti on, niin kuin kaikilla aloilla, eikä niitä pidä kieltää. Ajattelemme HALIssa kuitenkin niin, että meidän liittojen rooli voisi olla se, että haetaan ja jaetaan hyviä työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin käytäntöjä alalta, HALIn toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas linjasi aloituspuheenvuorossaan.
Ylitarkastaja Ulla Riikonen Lounais-Suomen aluehallintovirastosta mainitsi, että YKSOTE 2017−2018 -hankkeessa oli tullut ilmi kehittämiskohteita, joihin työyhteisöissä tulisi puuttua. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksen ajantasaisuudessa havaittiin ensinnäkin kehitettävää. Työntekijöiden fyysinen kuormitus korostui eniten ikääntyneiden asumispalveluissa ja lasten päivähoidossa. Tarkastusten perusteella psykososiaalinen kuormitus oli suurinta ikääntyneiden asumispalveluissa. Väkivallan uhka korostuu alalla yleisesti.
Riikonen kertoi myös avin työsuojeluvalvonnasta kaudella 2020–2023. Valvonnassa on siirrytty ilmiöpohjaiseen valvontaan. Sote-aloilla valvontaa kohdennetaan muun muassa työnantajan yleisiin velvollisuuksiin, työsuojeluorganisaatioon, fyysiseen ja psykososiaaliseen kuormitukseen (myös esihenkilöiden kuormitus) ja väkivallan uhkaan.
− Yhteistyö työturvallisuusasioissa kannattaa, ja esimerkiksi hyvien käytäntöjen kerääminen alalta kuulostaa hyvältä tavalta edistää alan työsuojelua, kommentoi Riikonen.
”Turvallisessa työyhteisössä epäkohdista uskalletaan keskustella”
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija ja työterveyspsykologi Tiina Koivisto puhui seminaarissa työn psykososiaalisista kuormitus- ja voimavaratekijöistä. Koivisto muistutti siitä, että työturvallisuuslaki asettaa työnantajalle jatkuvan velvoitteen huolehtia työturvallisuudesta myös psykososiaalisen kuormituksen osalta. Koiviston mukaan tärkeintä on stressin ja palautumisen tasapaino, liian tasapaksu työ ei ole hyväksi. Vaihtelua saa olla, kunhan stressi ja kuormitus eivät muodostu pitkäaikaisiksi.
Asiantuntija Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskuksesta puhui työsuojelun yhteistoiminnasta. Rauramon mukaan tavoitteena tulee olla, että jokainen työntekijä voi mennä työstä kotiin ilman, että kärsii työhön liittyvistä fyysisistä tai henkisistä ongelmista. Työsuojelu on Rauramon mukaan verkostomaista yhteistoimintaa, jossa oma roolinsa on muun muassa viranomaisilla ja Työturvallisuuskeskuksella. Kaikkein keskeisin osa yhteistoimintaa on työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistyö työpaikalla.
Rauramo mainitsi psykologisen turvallisuuden tärkeyden: turvallisessa työyhteisössä myös epäkohtia uskalletaan nostaa keskusteluun.
− Yleisellä tasolla tällä hetkellä suurimpana haasteena työhyvinvoinnin osalta näen koronan. Alkuinnostus etätöiden tekemiseen on alkanut hiipua, ja työntekijät kokevat enenevässä määrin yhteisöllisyyden ja esimiestyön puutetta. Koronan myötä työturvallisuudessa on sote-alan työpaikoilla palattu perusasioiden äärelle, ja tärkeintä on parhaalla mahdollisella tavalla turvata työntekijöiden terveys työpaikalla ja ehkäistä altistumista koronavirukselle, hän toteaa.
Ilmianna hyvä työhyvinvoinnin tai työturvallisuuden käytäntö
Yhteistyössä on voimaa, kuten seminaarissakin moneen kertaan todettiin. Alalla tehdään paljon hyvää työtä työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden eteen.
Toivommekin tähän työhön apua HALIn jäseniltä ja pyydämme, että sosiaalipalvelualan, terveyspalvelualan ja ensihoitopalvelualan jäsenemme vastaisivat työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kyselyymme.
Kerro meille oman työyhteisösi toimiva käytäntö ja jaa samalla tärkeää kokemustietoa työryhmätyöhömme ja muille alan organisaatioille!
Valitsemme vastausten joukosta parhaan käytännön ja tarjoamme voittajalle näkyvyyttä ja tunnustusta HALIn viestintäkanavissa. Näin voittaja voi halutessaan saada tunnettuutta hyvien työhyvinvointi- ja -turvallisuustapojen käyttäjänä ja edistäjänä.
Vastaathan kyselyyn 21.3. mennessä, kiitos!
