Hoitojonot ovat kasvaneet huolestuttavan paljon. Hallituksen esittämän seitsemän päivän hoitotakuun ulkopuolella oli helmikuussa jo 26 571 henkeä − 10 000 ihmistä enemmän kuin tammikuussa. Hoitojonojen ei pidä antaa kasvaa korona-aikanakaan, koska se on estettävissä hyödyntämällä palvelua tuottavia yrityksiä.
Jonot terveydenhuollon palveluihin ovat Suomessa pitkät. Koronaepidemian takia kiireetöntä terveydenhoitoa tarvitsevat suomalaiset ovat joutuneet odottamaan hoitoon tai jopa hoitojonoon pääsyä aiempaa pidempään.
Hoitotakuulainsäädäntö määrittelee, missä ajassa hoitoon on kussakin tilanteessa päästävä. Tällä hetkellä terveydenhuoltopalveluissa näiden määräaikojen ulkopuolella on 8000 henkeä (THL). Siis lähes kymmenen tuhatta suomalaista jonottaa hoitoa pidempään kuin laki sallisi.
Jos perusterveydenhuollon hoitotakuu kiristettäisiin hallituksen suunnitelman mukaisesti seitsemään päivään, nousisi määräaikojen ulkopuolella olevien ihmisten lukumäärä 26 571:een.
Tämä luku on noussut hurjasti. Siihen on tullut kuukaudessa 10 000:n henkilön lisäys.
Erikoissairaanhoitoon pääsyä oli helmikuussa yli kolme kuukautta odottanut 28 417 henkilöä.
Hoitojonojen ei kannata antaa kasvaa korona-aikanaan, koska se on estettävissä hyödyntämällä palvelua tuottavia yrityksiä. Hoidon saatavuuden vaikeutuminen lisää pitkällä tähtäimellä tarpeettomasti niin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia kuin inhimillistä kärsimystä.
Hallituksen sote-esitys ei tarjoa ratkaisua hoitojono-ongelmaan, päinvastoin. Esityksessä rajataan julkisen tahon mahdollisuuksia hyödyntää yksityisen sektorin resursseja. Hyvinvointialueella ei siis olisi käytössään kaikkia keinoja taata alueen asukkaille paras mahdollinen hoidon saatavuus. Jonot kasvaisivat entisestään. Eriarvoisuus suomalaisten kesken lisääntyisi: Vakuutuksia otettaisiin entistä enemmän. Heikoimmassa asemassa olevat, joilla ei ole varaa vakuutuksiin, jäisivät heikentyvien palveluiden varaan ja pitkiin jonoihin.
Kaavio ladattavissa PDF-formaatissa artikkelin lopussa
- Kevään 2020 pudotuksesta huolimatta terveyskeskuksissa tehtiin lopulta enemmän lääkärikäyntejä kuin vuonna 2019.
- Perusterveydenhuollossa yli 3 kuukautta jonottavien määrä pienentyi, mutta yli viikon odottaneiden määrä pysyi yli 10 000 henkilössä
Erikoissairaanhoidossa 28 417 henkeä odottaa hoitoon pääsyä yli 3 kk
| Yli 6 kk | 7 619 | |
| Yli 3 kk odottaneet | 28 417 | |
| Kaikki odottajat | 141 471 | |
| Yli 6 kk odottaneiden osuus | 5,4 % |
Ulkoistetuilla asemilla lähes viisi kertaa parempi hoitoon pääsy
Terveysasemaulkoistuksia on tehty ensisijaisesti siksi, että kuntalaisille olisi tarjolla hyvä palvelujen saatavuus kustannustehokkaasti. Ulkoistuksista on hyviä kokemuksia ympäri Suomen.
Ulkoistetuilla terveysasemilla hoidon saatavuus on ollut 78 prosenttia parempi kuin kuntien omilla terveysasemilla. Hoitojonoja on saatu kuriin tekemällä ulkoistuksia, jotka eivät kuitenkaan olisi enää mahdollista, jos hallituksen sote-esitys hyväksyttäisiin.
Katso selvitys hoidon saatavuudesta
Pelkkä hoitotakuun säätäminen lakiin ei tarjoa potilaille nopeampaa pääsyä hoitoon. Miten seitsemän päivän hoitotakuu aiotaan turvata?
