Näin toimii nyky-sote – kokemusasiantuntija kertoo. Viestintätoimisto N2 Commsin osakas Panu Laturi on aiemmin työskennellyt Vihreiden puoluesihteerinä ja Suomen Sosiaali ja terveys ry:n Sosten järjestöjohtajana. Sote-alan kokemusasiantuntija Laturista tuli, kun hänet pahoinpideltiin Brysselissä joulukuussa 2019.
Heti pahoinpitelyn jälkeen Laturi leikattiin Brysselissä.
”Nopea hoitoon pääsy oli äärimmäisen tärkeää, se pelasti minut vakavalta aivovauriolta.”
Suomessa Laturin vammoja hoidettiin ensin Husissa useammalla osastolla. Tehohoidossa hän on ollut kahteen otteeseen verenmyrkytyksen ja keuhkokuumeen takia.
”Erikoissairaanhoito Suomessa on hyvää. Husissa myös resurssit ovat kunnossa.”
Seuraavaksi Laturi siirtyi Laakson sairaalaan, jossa häntä hoidettiin ja kuntoutettiin sekä HUSiin kuuluvalla osastolla että Helsingin kaupungin osastoilla.
”Tasoero HUSin ja kaupungin osastojen välillä on valtava, kaupungin puolella resursseja on selvästi vähemmän eikä fysioterapeuttia näkynyt kolmeen viikkoon.”
Nyt pyörätuolia käyttävä Laturi asuu Neuroliiton palvelutalossa Helsingissä, koska hänen kotinsa ei ole esteetön. Laturi työskentelee osa-aikaisesti ja käyttää kuntoutukseen 12 tuntia viikossa.
”Onneksi meillä oli varaa ostaa yksityisen fysioterapeutin palveluita kolme kertaa viikossa. Kuntoutuksen teholle on ratkaisevaa, että on fysioterapeutti, joka asettaa riittävän haastavia tavoitteita ja jonka kanssa tulee toimeen.”
Parantaako sote-uudistus nykytilannetta?
Eduskunta käsittelee parhaillaan sote-lakiesitystä, jonka piti ratkaista alan pitkäaikaiset ongelmat. Näin ei kuitenkaan näytä Hyvinvointiala HALIn mukaan käyvän.
Sote-päättäjien keinovalikoima vähenee eikä palveluiden saatavuus parane. Esitys kieltää tai rajoittaa useita nykyisin käytössä olevien palveluiden järjestämismahdollisuuksia.
- Hyvinvointialueen pitäisi esityksen mukaan aina tuottaa osa sote-palvelusta itse.
- Maantieteellisiä tai toiminnallisia kokonaisuuksia järjestäjät eivät voisi nykyiseen tapaan hankkia ostopalveluina.
- Yksittäisiä erikseen mainittuja palveluita, kuten neuvolatoimintoja, ei myöskään voisi hankkia ostopalveluina.
Yrityksiin ja järjestöihin ei siis voisi turvautua nykyiseen tapaan, vaikka niistä on ollut paljon hyötyä monissa kunnissa, muistuttaa Hyvinvointiala HALIn johtaja Eveliina Vigelius.
”Ostopalveluilla on saavutettu muun muassa nopeampaa pääsyä hoitoon ja parempaa kustannustehokkuutta. Palveluseteleillä on voitu tarjota asukkaille valinnanmahdollisuuksia. Yhteistyö yritysten ja järjestöjen kanssa vähenisi, vaikka sen tuloksena on syntynyt uusia ja toimivia tekemisen tapoja.”
Yhteistyömahdollisuudet ja valinnanvapaus kannustaisivat kehittämään sote-palveluita
Uudessa sote-lakiesityksessä ei asiakkaan näkökulma nouse esiin eikä kansalaisten yhdenvertaisuus parane. Kunnat ovat tehneet hyvää yhteistyötä yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Siksi on erikoista, että ihmisten hyviksi ja hyödyllisiksi kokemia käytäntöjä ei haluta lisää tai edes jatkaa. Eveliina Vigelius:
”Julkiselta taholta viedään mahdollisuus järjestää palvelut sellaisella tavalla kuin se itse katsoo parhaaksi. Mitä tämä tarkoittaa heille, jotka ovat julkisten palvelujen varassa? Pahimmillaan entistä pidempää odottelua ja huonompaa mahdollisuutta saada hoitoa.”
Kustannusten kasvun hillitseminen on unohtunut, vaikka se kuului uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin.
- Jos ostopalvelujen hankintaa rajataan, päättäjien mahdollisuudet hillitä sote-kustannusten kasvua heikkenevät merkittävästi.
- Tämä on kriittistä, sillä väestön ikääntyessä sote-menot kasvavat entisestään. Uhkana on paine leikata palveluista tai korottaa veroja.
- Uhkana on myös alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen. Kustannusten paisuessa hyvinvointialueiden voi olla pakko karsia palvelujaan ja keskittää niitä pois pienimmiltä paikkakunnilta.
Yleinen väärinkäsitys:
Perustuslaki ei vaadi julkista järjestäjää tuottamaan palveluita itse tai rajaamaan ostopalveluiden käyttöä. Sen sijaan perustuslaki vaatii, että riittävistä palveluista huolehditaan.
Omat kokemukset ovat kirkastaneet myös Panu Laturin käsitykset siitä, miten sote-palvelut pitäisi järjestää.
- Valinnan mahdollisuus asiakkaille, muutenkin kuin omalla rahalla.
Kun asiakas saa valita, palveluntarjoajat päätyvät kilpailemaan laadulla ja kehittävät jatkuvasti toimintaansa. ”Valinnanvapaus kannustaa siihen, että tehdään hommat hyvin.”
- Hyvä johtaminen ja jatkuva kehittäminen takaa palveluiden laadun.
”Ennen ajattelin, että tehokkuus tarkoittaa kiirettä. Mutta tehokkuudessa onkin kyse siitä, että asiat hoidetaan järkevästi.”
”Jos osastolla on huono henki, se näkyy potilaille. Työpaikan maine ja työhyvinvointi ovat kilpailutekijöitä.”
- On tärkeää, että palveluita on tuottamassa erityyppisiä toimijoita.
Monet nykyisistä toimijoista ovat pieniä perheyrityksiä tai järjestötaustaisia kuten Neuroliitto. Yksityistä sosiaali- ja terveysalaa edustavaan HALIin kuuluu yli 1500 jäsentä.
- Resurssit pitää kohdentaa oikeaan paikkaan.
”Kuntouttava ote on tärkeä jo hoidon alkuvaiheessa, silloin kun ihminen voi vielä kuntoutua. Luulin että kuntoutuspuoli olisi paremmassa kunnossa, mutta se on hyvin pirstaleinen ja sekava kenttä.”
