Hyvinvointiala HALIn Sote-alalle tarvitaan 200 000 osaajaa – miten työvoimapula ratkaistaan? -webinaari pidettiin 28. huhtikuuta. Kiitos lähes 300 osallistujalle aktiivisesta keskustelusta ja kommenteista. Aika ei riittänyt kaikkiin kysymyksiin vastaamiseen, mutta alla loput esitetyt kysymykset sekä HALIn vastaukset niihin.
Kysymys: Miten kielitaito nähdään? Esim. maahanmuuttaja ei välttämättä osaa suomea kovin hyvin. Nykyiset vaatimukset kielitaidossa on aika kovia, että pääsee koulutukseen hoitoalalle.
Vastaus: Tämä on totta. Hoivatyössä tulee toki olla riittävä kielitaito, mutta sujuvaa suomen kielen taitoa ei välttämättä tarvita. Kielitaitovaatimuksia on syytä kohtuullistaa. Kielen oppii parhaiten käytännön työssä ja työyhteisön tuella.
Kysymys: Miten muissa pohjoismaissa ulkomaalaiset sairaanhoitajat saavat pätevyyden? Ymmärtääkseni se on sujuvampi prosessi Ruotsissa ja Norjassa ja käy puolta nopeammin.
Vastaus: Tilanne saattaa valitettavasti olla näin. Tämä osoittaa, että Suomessa valvovan viranomaisen osaamisen tunnistamismenettely on aivan liian pitkä ja hidas. HALI on esittänyt, että ulkomaalaisen sairaanhoitajan pätevöitymisen tulisi olla sujuvampaa. Näyttökokeella sekä lyhyellä lisäkoulutuksella tämä olisi mahdollista. Lue HALIn vetoomus päättäjille.
Kysymys: Miten työvoimapula voitaisiin huomioida koulutuksen saralla?
Vastaus: Tarvitaan runsaasti enemmän koulutuspaikkoja niin toiselle asteelle kuin myös korkeakouluihin. Erityisesti lähihoitajia ja sosionomeja kaivataan merkittävästi lisää. Meidän on myös lisättävä oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta sekä parannettava hoiva-avustajakoulutuksen saatavuutta. Tärkeää on koulutuspaikkojen lisäämisen ohella parantaa myös alan houkuttelevuutta ja nuorten tietoisuutta alasta. Tähän tarvitaan kuntien, oppilaitosten, valtion sekä yritysten ja järjestöjen yhteistyötä.
Kysymys: Miten lisättäisiin työhyvinvointia?
Vastaus: Työhyvinvoinnissa keskeistä on se, että ihminen voi itse päättää mahdollisimman monista työhönsä liittyvistä asioista. Itsenäisyys, työn ja työajan joustavuus sekä tasa-arvo ovat tärkeitä asioita työntekijälle. Tarvitaan myös hyvää johtamista, tukea esimieheltä ja tiimiltä sekä mahdollisuutta sovittaa yhteen muu elämä ja työelämä.
Organisaation tasolla korostuvat tasa-arvo, kokeiluhaluisuus, mahdollisuus keskusteluun ja palautteen antoon sekä keskinäinen arvostus työyhteisössä. Tarvitsemme myös yleisesti työn joustavuuden lisäämistä sekä sääntelyn vähentämistä.
Kysymys: Ammattien sukupuolittuneisuus on merkittävä tekijä sukupuolten välisten palkkaerojen taustalla. Miten saataisiin enemmän miehiä sote-alalle?
Vastaus: Hyvinvointialla sukupuolten välistä palkkaeroa ei ole, mutta ala on sukupuolittunut. Tilanne voitaisiin korjata perinteisten nais-/miesroolien avartamisella. Hoivaa ei tule mieltää vain naisten ominaisuudeksi. Työpaikan varmuus toivottavasti alkaa houkutella myös enemmän miehiä ja näin on myös käynyt. Asenteet ovat onneksi muuttuneet positiiviseen päin. Tarvitaan myös enemmän infoa alasta ja positiivista keskustelua.
Kysymys: Näettekö, että erityisesti sote-alalla on vaikeuksia pitää sinne tulevat työntekijät, vai onko kyse laajemmasta nuorempia ihmisiä koskevasta ilmiöstä (milleniaalit työelämässä), jolloin työuraa ajatellaan eri tavalla tai työltä/työpaikalta ei edes haeta pysyvyyttä?
Vastaus: Työvoimatilastojen mukaan sote-alalta ei hakeuduta pois muille aloille muita toimialoja enemmän. Päinvastoin. Pitovoiman vahvistaminen on tärkeää ja sitä myös kaivataan. Yleisesti alan brändin sekä arvostuksen parantaminen on keskeistä. Tutkimusten mukaan myös milleniaalit kaipaavat työltä ennustettavuutta ja turvallisuutta.
Kysymys. Digitaalisuudella voidaan rutiineja helpottaa. Mutta taas tulee viranomaispäätökset vastaan: Kotihoidossa lääkkeen jakelu pitkienkin etäisyyksien maassa voi sitoa sairaanhoitajakapasiteettia runsaasti tien päällä olemiseen. Eikö etäsairaanhoitaja vastuullisena voisi ohjata kuvayhteyden kautta paikalla käsinä toimivaa resurssia?
Vastaus: Tärkeitä havaintoja. Digitalisaation myötä työn tekemistä, työn sijaintia ja sekä työn sisältöä pitää pystyä ajattelemaan uudella tavalla. Digitalisaation avulla työn kuormittavuutta voidaan laskea merkittävästi, useita toimintoja voidaan automatisoida sekä samalla vapauttaa enemmän aikaa konkreettiseen asiakastyöhön. Työmäärää säästävällä digitalisaatiolla pitäisi olla vaikutusta myös velvoittaviin vähimmäismitoituksiin ja sääntelyyn. Japanissa ikääntyneiden strategian mukaan hoivarobottien osuutta kasvatetaan merkittävästi jo vuoteen 2030 mennessä.
