Hallitusohjelma lupaa hoitotakuun kiristämisen niin, että vastaisuudessa perusterveydenhuollossa hoitoon pääsisi nykyisen kolmen kuukauden sijaan viikossa. HALI ry pitää tavoitetta kannatettavana, mutta muistuttaa, että tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitä, että kaikki resurssit otetaan käyttöön. Mikäli hallitusohjelmassa luvattu viikon hoitotakuu astuisi voimaan nyt, olisi hoitotakuun ulkopuolella 24 199 henkeä.
Perusterveydenhuoltoa koskeva viikon hoitotakuu ei vielä ole voimassa, mutta hallitus on sitoutunut sen voimaansaattamiseen. Sitä ei kuitenkaan tarvitsisi odottaa. Yksityisten terveyspalvelutoimijoiden resurssit voisi ottaa heti käyttöön. Toimivia tapoja ovat esimerkiksi Kela-korvaukset ja palvelusetelit. Keinovalikoimassa on myös terveysasemien ulkoistaminen.
Kela-korvauksia ei kannata lakkauttaa – päinvastoin, niitä pitää nostaa
Kela-korvaukset ovat yhteiskunnalle kustannustehokas tapa lisätä palvelujen saatavuutta. Terveyskeskuskäynnin hinta on lähes kahdeksan kertaa suurempi kuin yksityisellä käynnin Kela-korvaus. Vaikka Kela-korvauksia yksityislääkärillä käynnistä korotettaisiin reippaastikin, hinta ei silti olisi lähelläkään terveyskeskuksen maksua. Toisin kuin usein luullaan, Kela-korvauksia käytetään kaikissa tuloluokissa, myös pienimmissä. Jos niistä luovutaan, niin potilaat siirtyvät julkisten palvelujen käyttäjiksi. Etenkin suun terveydenhuollossa Kela-korvaukset ovat erityisen merkityksellisiä –noin puolet aikuisista hoitaa hampaitaan yksityisellä sektorilla Kela-korvausten turvin.
Myös palvelusetelit ovat hyvä väline lyhentää jonoja. Seteleitä on voitava käyttää jatkossakin siinä määrin kuin julkinen järjestäjä parhaaksi katsoo. Lisäksi kiristyvän hoitotakuun velvoitteista on voitava huolehtia myös palvelusetelein.
Ulkoistetuilla terveysasemilla yli kaksi kertaa ripeämpi hoitoon pääsy
Selvitimme toukokuussa 2021 hoitoon pääsyä kaikissa suomalaisissa kunnissa. Selvitys osoittaa, että ulkoistetuilla terveysasemilla hoitoon pääsy on kunnan omiin terveysasemiin verrattuna huomattavasti nopeampaa. Samalla huomattiin, että hoitoon pääsyä koskevat raportointikäytännöt ovat hyvin vaihtelevia ja vertailukelpoisen tiedon tuottaminen haastavaa. Jopa 92 kunnan sivuilta ei löytynyt tietoja huolellisesta etsinnästä huolimatta. Niiden tiedot eivät siis ole näissä tuloksissa mukana.
Selvityksen perusteella terveysasemaulkoistukset ovat olleet erinomaisia ratkaisuja palveluiden saatavuuden osalta. Terveysasemaulkoistuksilla on kyetty turvaamaan palveluiden alueellinen ja nopea saatavuus.
Hoitoon pääsystä raportoidaan niin sanotulla T3-luvulla, joka kuvaa terveysasemakohtaisesti lääkärivastaanottojen kolmatta kiireetöntä vapaata aikaa. T3-luvulla mitattuna ulkoistetuilla terveysasemilla hoitoon pääsy oli alkuvuonna 2021 huomattavasti kuntien omaan tuotantoon verrattuna parempi.
Keskimääräinen T3-luku ulkoistetuilla terveysasemilla oli noin kahdeksan päivää ja kuntien oman tuotannon terveysasemilla noin 21 päivää. Ulkoistetulla terveysasemalla lääkärin vastaanotolle pääsee siis reilussa viikossa, kunnan omilla terveysasemilla joutuu jonottamaan miltei kolme viikkoa. Paikallisesti erot voivat olla huomattavasti suurempia, erityisesti suurissa kaupungeissa.
Kuvio 1. Hoitoon pääsy ulkoistetuilla ja kunnan oman tuotannon terveysasemilla. Ulkoistetut asemat erottuvat selvästi edukseen. Tiedot on kerätty kuntien, kuntayhtymien ja yritysten verkkosivuilta toukokuussa 2021. Lataa kuva tarkempaa tarkastelua varten artikkelin lopusta.
|
|||||||||||||||||||
| Ulkoistetuilla terveysasemilla | 2,6 | Kertaa nopeammin hoitoon |
Huom! 92:sta Suomen kunnasta tietoja ei etsinnästä huolimatta löydetty. Tulos muuttuisi todennäköisesti merkittävästi, jos tiedot olisivat saavutettavissa. Kun ulkoistettujen terveysasemien tietoja verrataan kuuden suurimman kaupungin T3 -aikoihin, ero on viisinkertainen. Lue lisää täältä.
Hallituksen linjaukset uhkaavat heikentää hoitoon pääsyä entisestään
Hallitusohjelmassa on linjattu, että hallitus valmistelee monikanavarahoituksen purkamisen. Työ on aloitettu. Myös Kela-korvausten poistaminen on harkinnassa. Tämä heikentäisi hoitoon pääsyä.
Hallitusohjelmassa luvatusta viikon hoitotakuusta ei ole vielä tietoa. Se on valmisteltava niin, että hoitotakuu tosiasiallisesti toteutuu. Jos julkinen palvelutuotanto ei riitä tai jos palvelujen tuottamiseksi halutaan etsiä tehokkaampia ja innovatiivisempia ratkaisuja, myös yksityisten palveluntuottajien resursseja on voitava käyttää.
Lisätietoja selvityksestä:
HALI kävi selvityksessään läpi kaikki Suomen kunnat, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Aineisto kerättiin kuntien, kuntayhtymien ja yritysten verkkosivuilta. T3-luvun ilmoittaa verkossa 138 terveysasemaa. HALI on käyttänyt näiden kuntien tietoja selvityksessään.
T3-luvun sijaan osa kunnista ilmoittaa vain toteutuneiden vastaanottojen keskimääräisen odotusajan. Tällaisia terveysasemia oli 152. On tärkeää huomata, että monen kunnan tapauksessa lain edellyttämää hoitotakuutiedotetta ei löytynyt verkkosivuilta tarkasti etsimälläkään. Tällaisia kuntia oli 92 kappaletta.
Laadukkaan tiedon tuottamiseksi olisi erittäin perusteltua vakioida käytetyt tunnusluvut ja mittarit. Vertailukelpoinen tieto on edellytys sote-järjestelmän kehittämiselle.
Terveysasemien käyttämien ajanvarausjärjestelmien johdosta korkein mahdollinen T3-luku on 42 päivää. Täten 42 päivää ylittävät jonot esitetään myös selvityksessä lukuna 42.
Esitysteknisistä syistä johtuen T3-luku 0 on esitetty lukuna 1.
Vanhin T3-luku oli joulukuulta 2020 ja uusin toukokuulta 2021.
