Hyvinvointiala HALI ry:n talous- ja veroasiantuntija Joel Kuuva vastaa THL:n väitteisiin yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL käyttää totuutta valikoiden tuoreessa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksia käsittelevässä blogissaan. THL:n kehittämispäällikkö Satu Kapiainen aloittaa kirjoituksensa toteamalla, että Kela-korvauksia maksettiin vuonna 2019 noin 160 miljoonaa. Blogissa esitetään kuva, johon sisältyy suuri väärinymmärtämisen riski. Lukija saattaa esimerkiksi olettaa, että 54,8 miljoonalla eurolla saisi 1,9 miljoonaa lääkärikäyntiä julkisessa terveydenhuollossa. Todellisuudessa tähän hupenisi koko Kela-korvauspotti eli 160 miljoonaa euroa.
Asian selventämiseksi HALI on jatkanut THL:n laatimaa kuvaa kolmannella sarakkeella, jossa esitetään, mitä kunkin rivin Kela-korvauksilla oikeasti saatiin aikaan. Kuva puhukoon puolestaan.
Todettakoon myös, että THL:n laskelmat ovat hyvin kyseenalaisia. THL:n taulukon mukaan esimerkiksi lääkärikäynnin kustannus julkiselle sektorille olisi keskimäärin 85 euroa. Terveyskeskusten keskimääräistä lääkärikäynnin kustannusta on vaikea määrittää, mutta esimerkiksi suuri kuntayhtymä Päijät-Sote laskuttaa isäntäkunniltaan 140 euroa per lääkärikäynti, eli 65 prosenttia enemmän kuin THL:n arvio. Tämä saa THL:n blogin näyttämään enemmän markkinointipuheelta kuin virkavastuulla tehdyltä arviolta.
THL:n hyökkäyksessä faktat unohtuvat
THL:n blogissa väitetään, että Kela-korvaukset valuvat hintoihin ja että ne hyödyttävät vain yksityisiä lääkäriasemia. Mitään tutkimusta tämän tueksi THL ei esitä. Tämä on ymmärrettävää, sillä todellisuudessa hinnan määrittävät ensisijaisesti kustannukset ja kilpailu, ei Kela-korvaus. Toki Kela-korvauksella on vaikutusta siihen, valitseeko ihminen Kela-korvatun terveydenhuollon vai terveyskeskuksen.
THL väittää, etteivät Kela-korvaukset pienuutensa takia lisää pienituloisten mahdollisuuksia yksityisten terveyspalvelujen käyttöön. Tämäkään väite ei perustu mihinkään. Kelan mukaan vuonna 2016 lähes 350 000 alle 20 000 euroa tienaavaa ihmistä käytti yksityisiä lääkäripalveluja. Luku sisältää vain yli 25-vuotiaat henkilöt, joten esimerkiksi pienituloisten perheiden lapset kasvattavat lukua entisestään.
Kela-korvauksen jälkeen esimerkiksi noin 35 euron lääkärin digivastaanotto on varsin monen pienituloisenkin saavutettavissa. Terveyskeskusmaksu on tyypillisesti kuitenkin se reilut 20 euroa.
Viekö yksityinen julkiselta resurssit?
THL:n blogissa valitetaan, että yksityiseltä saa laajempia palveluja kuin terveyskeskuksista. On käsittämätöntä, että THL tulee tästä siihen johtopäätökseen, että yksityisiä palveluja pitäisi heikentää. Ei todellakaan, vaan julkisia pitää parantaa.
Blogissa väitetään myös, että Kela-korvausten takia terveydenhuollon osaajia on vaikeaa houkutella yksityiseltä julkiselle. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Samaan aikaan, kun Kela-korvauksia on vuodesta 2016 alkaen leikattu, on terveyskeskusten lääkärivaje vain pahentunut. Kela-korvausten jahtaamisen sijaan THL:n pitäisi keskittyä tukemaan terveyskeskuksia houkuttelevina työpaikkoina.
THL:n ratkaisusta on saatu jo esimakua
Entä jos THL:n toive toteutuisi ja Kela-korvaukset lakkautettaisiin? Itse asiassa tätä on viime vuonna testattu THL:n koordinoimassa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa, jossa pyrittiin parantaman palvelujen saatavuutta terveysasemilla. Hankkeeseen on kaadettu nyt 70 miljoonaa euroa. Kysymys kuuluu, paljonko sillä saatiin lisättyä avosairaanhoidon käyntejä viime vuonna? Vastaus: ei yhtään. Itse asiassa THL:n mukaan käyntien määrä laski lähes 170 000:lla toissa vuodesta.
Koronapandemian vuoksi tämä vertaus ei tietenkään ole reilu. Tilanne kuitenkin osoittaa sen, että terveydenhuollon kannalta olisi riski tukeutua vain terveyskeskuksiin. Mikäli Kela-korvaukset lakkautettaisiin, tapahtuisi satojen tuhansien asiakkaiden siirtymä yksityiseltä terveyskeskusjonoihin. Tilanne olisi kaoottinen, ja kärsijöinä olisivat jälleen kerran ilman työterveyspalveluja olevat pienituloiset.
Virkamiesvalmistelu on asenteensa näyttänyt
Ei voi kuin ihmetellä, miksi THL haluaa hyökätä Kela-korvausten kimppuun harhaanjohtavilla viesteillään. Kela-korvausten lakkauttaminen iskisi nimenomaan pienituloisiin ja aiheuttaisi siirtymää kalliimpaan julkiseen terveydenhuoltoon. Hoitojonot pidentyisivät ja terveyserot kasvaisivat.
Onneksi Kela-korvauksilla on laaja yhteiskunnallinen tuki THL:stä riippumatta. Viimeksi viikko sitten EK, SAK, Akava ja STTK julistivat yhtenäisen tuen Kela-korvausten säilyttämiselle. THL on viimeistään nyt blogissaan tuonut esille sen, ettei Kela-korvausten uudistamisen virkamiesvalmistelu ole ollut ideologioista riippumatonta. On hyvä, että asia tuli nyt selväksi tulevalle parlamentaariselle komiteallekin.
