Hallitus valmistelee varhaiskasvatuslain muutosta, jolla yksityisen päiväkotitoiminnan harjoittamisesta tehtäisiin luvanvaraista. Hyvinvointiala HALI ry:n mielestä hallituksen esitys heikentäisi suomalaista varhaiskasvatusta eikä esitystä tule edistää.
Kimmoke esityksen tekemiselle on syntynyt hallitusohjelman kirjauksesta, joka on tehty puutteellisin tiedoin. Yksityisten toimijoiden luvanvaraisuudesta ei olisi hyötyä varhaiskasvatuksen kehittämiselle tai laadun parantamiselle, mutta se lisäisi byrokratiaa ja julkisia kustannuksia.
Yksityinen varhaiskasvatus vastaa vain noin viidenneksestä koko varhaiskasvatustoiminnasta. Kohdistamalla sääntelyä vain pieneen osaan ei saada haluttuja vaikutuksia. Varhaiskasvatusalaa pitäisi katsoa kokonaisuutena ja mahdollisen sääntelyn pitäisi koskea sekä julkisia että yksityisiä toimijoita.
Yksityiset päiväkodit tuovat varhaiskasvatukseen monipuolisuutta ja lisäävät perheiden mahdollisuutta valita itselleen sopiva varhaiskasvatuspaikka. Valtaosa yksityisistä tuottajista on pieniä yrityksiä ja yleishyödyllisiä yhdistyksiä. Esitys lisäisi näiden pienten lähipäiväkotien hallinollista taakkaa sekä vaikeuttaisi toimintaedellytyksiä.
Hallituksen esityksen yksi tavoite on, että toimintaa ei voida aloittaa ennen kuin viranomaistarkastukset on tehty. Jos tätä pidetään tarpeellisena täsmennyksenä, niin se voidaan lisätä nykyiseen ilmoitusmenettelyyn ilman, että toimivaa järjestelmää muutetaan. Tällöin viranomaiselle pitää säätää ehdottomat määräajat tarvittavien tarkastusten suorittamiselle. Muutoin seuraus on se, että päiväkodit joutuisivat odottamaan tyhjinä viranomaisten toimenpiteitä ja kunnissa joudutaan etsimään varhaiskasvatukseen tuleville uusille lapsille väliaikaisratkaisuja kauden vaihtuessa elokuun alussa.
Mikäli lakia muutetaan, edellytämme, että jo rekisteröityjen palveluntuottajien siirtymäaikaa pidennettäisiin tai heille myönnettäisiin lupa automaattisesti ilman uutta hakemusta 1.1.2030 saakka.
Hyvinvointiala HALI ry esittää, että uuden järjestelmän luomisen sijasta käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan nykyjärjestelmän kehittämiseen. Esimerkiksi palvelusetelijärjestelmän toimivuus pitää selvittää. Nyt tilanne on se, että kunnat eivät ole korottaneet palvelusetelin arvoa samassa tahdissa, kuin mitä kustannukset ovat nousseet.
Toinen merkittävä kehittämiskohta on julkisen varhaiskasvatustoiminnan valvonnan saattaminen ajanmukaiselle tasolle. Kunta ei voi valvoa itse omaa toimintaansa, kuten tällä hetkellä tehdään.
Lausuntomme voi lukea linkin takaa.
