Lähes 30 kuntoutusalan järjestön mielestä Kelan kuntoutuksen siirto hyvinvointialueille vaarantaisi kuntoutujien pääsyn palveluihin.
Kuntoutusalan järjestöt näkevät vakavia riskejä siinä, jos Kelan vastuulla oleva kuntoutus siirrettäisiin sote-uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueiden vastuulle. Liki 30 järjestöä vaatii, että kuntoutuksen siirron valmistelussa on painettava jarrua.
Kelan vastuulla on nykyisin lähes 150 000 kuntoutujan palvelut, muun muassa lasten puhe- ja toimintaterapia sekä kuntoutuspsykoterapia, jonka tarve on korona-aikana kasvanut entisestään.
− Kunnilla ei ole juurikaan kokemusta Kelan vastuulla olevien kuntoutuspalvelujen järjestämisestä. Niillä on ollut vaikeuksia järjestää omiakin lakisääteisiä kuntoutuspalvelujaan. Millainen kaaos syntyisi, jos hyvinvointialueet saisivat nopeasti vastuulleen suuren Kela-kuntoutujien joukon? kysyy Hyvinvointiala HALI ry:n terveyspalvelujohtaja Hanna-Maija Kause.
Kela-kuntoutuksen siirto hyvinvointialueiden vastuulle on yksi vaihtoehto, kun parlamentaarinen työryhmä käsittelee terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamista. Siirron piirissä olisi noin 110 000 kuntoutujaa. Kuntoutusalan järjestöt vetoavat parlamentaarista työryhmää kiinnittämään huomionsa selviin riskeihin, joita siirtoon liittyisi.
− Tässä on kyse ison kuntoutujajoukon elintärkeistä palveluista ja oikeuksista. Iso osa heistä on nuoria, lapsia ja heidän perheitään, Kause sanoo.
Kuntoutusjärjestöt vaativat vetoomuksessaan, että kuntoutuspalveluiden järjestämiseen ja rahoitukseen ei tehtäisi nyt muutoksia.
− Sote-uudistus on valtava mullistus, eikä koronan entisestään rasittama sote-sektori kaipaa nyt lisäkuormaa. Katsotaan ensin, miten hyvinvointialueiden toiminta lähtee käyntiin. Kuntoutuspalvelujen siirto olisi suuri, ihmisten elämään vaikuttava muutos, joka vaatisi huolellisen ja pitkäjänteisen valmistelun, Kause päättää.
Kuntoutusjärjestöjen vetoomus on tiedotteen liitteenä.
