Verohallinnon tuoreiden tietojen mukaan yksityisen hyvinvointialan yritykset ja järjestöt maksoivat yhteisöveroja noin 118 miljoonaa euroa vuonna 2020. Verokertymä kasvoi noin 19 prosenttia edellisvuoden 99 miljoonasta eurosta.
Yksityisen sote- ja varhaiskasvatusalan verotettavat tulot olivat 585 miljoonaa euroa vuonna 2020. Myös verotettavat tulot kasvoivat noin 19 prosenttia edellisvuoden 494 miljoonasta eurosta.
– Koronapandemia synnytti yrityksille ja järjestöille valtavat kustannukset, joista on korvattu vain murto-osa. Yksityinen hyvinvointiala on pysynyt kuitenkin toimintakykyisenä koko pandemian ajan, vaikka osassa palveluja liikevaihto notkahti pandemian säikäyttämänä, sanoo HALIn talous- ja veroasiantuntija Joel Kuuva.
– Riittävien ja turvallisten palvelujen kannalta huolestuttavaa on kuitenkin kuntien toiminta. Esimerkiksi hoivapalveluista maksettu hinta ei ole pysynyt kustannuskasvun mukana viime vuosina, Kuuva huomauttaa.
Koko verojalanjälki merkittävä
Yksityisen hyvinvointialan koko verojalanjälki nousee noin 3,4 miljardiin euroon, kun mukaan lasketaan palkkojen ennakonpidätykset, työnantajamaksut ja hankintoihin sisältyvä arvonlisävero, jota hyvinvointialalla ei pääsääntöisesti voida vähentää.
– Yksityisen hyvinvointialan 134 000 työllistä tarkoittaa, että verojalanjälki on merkittävä, noin 3,4 miljardia euroa. Yritysten ja järjestöjen tuottamien palvelujen ansiosta niiden merkitys julkiselle taloudelle on kuitenkin verotuloja suurempi. Ne auttavat julkista sektoria käyttämään verotulot fiksummin, Kuuva toteaa.
HALIn jäsenet tuottavat muun muassa ikäihmisten ja vammaisten palveluja, lääkäripalveluja, lasten ja nuorten palveluja, suun terveydenhuoltoa, kuntoutusta, päihde- ja mielenterveyspalveluja sekä toimivat alan järjestötyössä. Verotietojen laskennan pohjana on käytetty HALIn yritys- ja järjestöjäsenten lisäksi muita sote-alan osakeyhtiöitä (TOL 2008 luokat 86–88).
