Palvelusetelin tulee olla asiakkaalle todellinen vaihtoehto palvelun käyttämiseen, kirjoittaa HALIn hoivajohtaja Arja Laitinen.
Eduskunnan oikeusasiamies antoi marraskuun lopussa tärkeän päätöksen. Kehitysvammaisten oikeuksia ajava Kynnys ry teki vuosi takaperin valituksen henkilökohtaisen avun palvelusetelin riittämättömästä arvosta. Palvelusetelin ideahan on se, että asiakas voi palvelusetelin turvin hakea yksityiseltä toimijalta sen saman palvelun, johon hän kunnallisten palvelujen käyttäjänä olisi oikeutettu.
Palvelusetelin mahdollistama valinnanvapaus on valitettavasti jäänyt puolitiehen, koska monissa kunnissa palvelusetelin arvoa ei ole tarkistettu kustannusten noustessa. Kynnys ry:n tekemässä kantelussa todettiin, että useissa kunnissa palvelusetelin arvo on niin alhainen, että se vaarantaa vaikeavammaisten henkilöiden oikeuden saada henkilökohtaista apua vammaispalvelulain tarkoittamalla tavalla. Arvon alhaisuuden vuoksi palveluntuottajat ovat alkaneet kieltäytyä tuottamasta tappiollista palvelua iltaisin, öisin ja lauantaisin, ja tämän vuoksi vammaiset henkilöt voivat jäädä ilman tarvitsemaansa apua.
”Kunta ei voi olettaa, että palvelun kustannukset olisivat pienemmät, jos asiakas hankkii palvelun palvelusetelillä.”
Oikeusasiamies totesi päätöksessään palvelusetelilain edellyttävän, että kunta arvioi palvelusetelin arvon kohtuullisuutta suhteessa kunnan omana tuotantona tai ostopalveluna hankkiman vastaavan palvelun kustannuksiin. Kunta ei voi olettaa, että palvelun kustannukset olisivat pienemmät, jos asiakas hankkii palvelun palvelusetelillä. Palvelusetelin tulee olla asiakkaalle todellinen vaihtoehto palvelun käyttämiseen. Lopputuloksena EAO katsoo, että kantelussa tarkoitetuissa tilanteissa palvelusetelin arvon kohtuullisuuden kyseenalaistaminen on perusteltua.
Oikeusasiamies teki oikean päätöksen, jolla pitää olla heijastusvaikutuksia tapaan, jolla kunnat käyttävät palveluseteliä muissakin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelusetelissä on pohjimmiltaan kyse ihmisten oikeudenmukaisesta kohtelusta. Omavastuuosuus ei saa olla niin suuri, että esimerkiksi kaikilla vanhuksilla ei ole varaa valita loppuelämän kotiaan.
Oikeusasiamiehen päätös on luettavissa alla.