Professori Teemu Malmin mukaan kustannusrakenteiden läpinäkyvyys toisi päättäjille mahdollisuuden arvioida sekä oman alueen julkisia toimijoita että yksityisiä palveluntuottajia.
Artikkeli on julkaistu alun perin MustReadin Aluevaalit 2022 -uutiskirjeessä.
Tausta. Aluevaaleissa valituilla päättäjillä on ratkaiseva rooli sote-uudistuksen tavoitteiden toteuttamisessa.
Aalto-yliopiston kustannuslaskentaan erikoistunut professori Teemu Malmi: “Päättäjien on pystyttävä seuraamaan ja arvioimaan muun muassa
- palvelujen tuotannon kustannuksia
- palvelutuotannon laatua
- saatavuutta.”
Haaste. Kustannusten vertailu eri palveluntuottajien kesken on hankalaa. Erityisesti julkisen sektorin sote-toimijoiden kustannusrakenne on usein vaikeasti selvitettävissä.
Malmi: “Jotta voitaisiin aidosti verrata kustannusrakenteita, pitäisi pystyä vertaamaan jonkun tietyn palvelun tai palvelukokonaisuuden tuotannon kustannuksia.”
Julkisissa tilinpäätöksissä on usein:
- käsitelty kustannuksia vain koko organisaation tasolla
- ja/tai koottu erilaisia palveluja yhden liikevaihtoluvun ja sitä vastaavien kustannusten alle.
“Tästä syystä julkiset tilinpäätöstiedot eivät avaa oikeaa kustannusrakennetta oikeastaan millään lailla.”
Miksi läpinäkyvyys olisi tärkeää? Malmi: Kustannusrakenteiden läpinäkyvyys toisi päättäjille mahdollisuuden
- arvioida sekä oman alueen julkisia toimijoita että yksityisiä palveluntuottajia
- kilpailuttaa palveluntuottajia tehokkaasti.
“Parempi läpinäkyvyys myös julkisiin toimijoihin toisi esiin, missä asioissa se oman alueen julkinen toimija on tehokkaampi tai tehottomampi kuin muut vastaavat toimijat Suomessa. Vertailu ja benchmarkkaus toimisivat kaikkien hyväksi, kun opittaisiin, miksi jossakin muualla tehdään samat tehtävät pienemmillä kustannuksilla.”
Kilpailutus työkaluksi. Läpinäkyvyyttä olisi Malmin mukaan luontevaa vaatia jo kilpailutusvaiheessa.
“Ostajalla on mahdollisuus pyytää toimijaa avaamaan, mistä tarjottu hinta koostuu. Tästä on jo kokemuksia muun muassa kunnissa, jotka ovat tehneet terveyspalvelujen kokonaisulkoistuksia.”
Tietoa tuotettava. Malmi: “Avain on siinä, että edellytetään vertailun mahdollistavan tiedon tuottamista.” Tällöin voidaan selvittää
- mistä erot johtuvat
- mikä on aidosti toiminnallista eli joko erilaisista potilaista tai tehottomuudesta johtuvaa ja
- mikä taas laskennasta tai laskentatavasta johtuvaa.
“Kustannusten vertailu ja läpinäkyvyys ovat olennaisia hyvinvointialueille. Jos vain siirrytään uuteen malliin, jolla rahaa allokoidaan maan sisällä, ei vielä saavuteta mitään hyötyjä.”
“Tavoitteena pitäisi olla, että joka eurolla saadaan mahdollisimman paljon terveyshyötyjä”
Suomi käyttää OECD:n mukaan sote-palveluihin keskimäärin vähemmän rahaa suhteessa BKT:hen kuin muut Pohjoismaat.
Sote-alaan erikoistunut kustannuslaskennan professori Teemu Malmi: “En väitä, että kustannuksia suhteessa BKT:hen olisi saatava laskemaan. On selvää, että hoito maksaa, kun
- väestö ikääntyy
- hoitomuodot kehittyvät.”
“Samaan aikaan on aivan kriittistä, että päättäjät asettavat tavoitteekseen tuottaa joka eurolla mahdollisimman paljon terveyshyötyjä kansalaisille, jotta käytettävissä olevat rahat tulee käytettyä mahdollisimman järkevästi ja tehokkaasti.”
Laadun on oltava mukana. Malmi: “Jos hyvinvointialuetta halutaan johtaa järkevästi, tarvitaan molempia mittareita: kustannuksia ja laatua.” Pitää voida myös nähdä, onko toimijoiden ero
- konkreettisessa hoivan laadussa
- asiakkaan kokemassa laadussa vai esimerkiksi
- saatavuudessa.
“Halvempi hinta ei ollenkaan aina korreloi huonon laadun kanssa tai toisinpäin. On olemassa paljon tutkimustietoa siitä, että kun asioita on opittu tekemään paremmin, hoitotulokset ovat parantuneet ja samalla on syntynyt kustannussäästöjä. Hyvä esimerkki tästä on päiväkirurgia.”
Raha ei ole lisääntymässä. Malmin terveiset tuleville aluevaltuutetuille ovat selvät:
- Käytettävissä oleva rahamäärä ei tule lisääntymään.
- Raha, joka on käytettävissä, on siis käytettävä mahdollisimman järkevästi.
- Päätöksenteon tueksi tarvitaan faktoja sekä kustannuksista että laadullisista tekijöistä. Tähän päästään läpinäkyvyydellä.
- Eri toiminnalle ja toimijoille tarvitaan selkeät mittarit, joilla arvioidaan, miten asiat sujuvat. Kustannusten osalta arviointi on jo mahdollista, laadun osalta osittain. Mittareiden kehittäminen vaatii vielä työtä.
Ei kauneuskilpailu. Malmi: “Pitää muistaa, että tietoa ei kerätä ja mittareita kehitetä siksi, että etsittäisiin syyllisiä tai yritettäisiin osoittaa, että meidän maakunnalla menee paremmin kuin teidän. Taustalla pitää olla halu oppia toisilta ja kehittää toimintaa yhteiseksi hyväksi.”
