Aluevaalit lähestyvät ja uudet valtuutetut ovat isojen päätösten äärellä. Tulevat valtuustot vastaavat sote-uudistuksen toimeenpanosta ja koko uudistuksen onnistumisesta. Hyvinvointiala HALI ry järjesti Suomen Yrittäjien kanssa webinaarin, jossa alan asiantuntijat kertovat, kuinka sotessa onnistutaan. HALIn johtaja Eveliina Vigelius kokosi yhteen webinaarissa esitettyjä kysymyksiä.
Lisää aiheista löytyy webinaarin tallenteesta. Tallenne löytyy täältä.
1. Miksi yksityiset pystyvät tuottamaan palveluita usein edullisemmin kuin julkinen?
Tehoton palvelutuotanto häviää, kun toimintatapoihin panostetaan
Yksityiset palveluntuottajat toimivat kilpailluilla markkinoilla. Niiden taustalla ei ole omaa verorahoitusta. Tehoton tuottaja häviää markkinoilta, mikäli se ei paranna toimintaansa. Markkinamekanismi kannustaa kehittämiseen ja pitää yksityisten tuottavuuden keskimäärin julkista tuottajaa korkeammalla.
Myös toimintatavoissa on eroja. Yksityinen organisoi toiminnan asiakaskeskeisiin hoitopolkuihin, kun julkinen usein järjestyy tuotantoyksiköihin. Näin yksityinen pystyy vastaamaan asiakkaan kaikkiin tarpeisiin vähemmillä käynneillä. Myös hoidon tarpeen arviointiin panostamalla on yksityisellä huomattu paremmin, milloin asiakkaalle riittää hoitajavastaanotto.
Yksityisen puolen työntekijätasoinen tuottavuus on yleensä korkeampaa. Myös työnkuvat ovat laajempia ja työntekijöiden liikkuvuus on suurempaa. Tulospalkkaus on suuremmassa roolissa kuin julkisella. Sairauspoissaolojen ja muiden poissaolojen kustannukset ovat pienemmät.
Yksityinen on usein julkista tehokkaampi keksimään ja erityisesti ottamaan käyttöön uusia ratkaisuja. Kevyempi hallinto ja tehokkaampi päätöksenteko mahdollistaa nopeiden muutosten tekemisen.
Digitalisaation hyödyntäminen
Yksityiset palveluntuottajat ovat kyenneet investoimaan tehokkaammin digitaalisiin palveluihin, ja niillä on yleensä edistyneemmät järjestelmät käytössään. Kehittyneimmät tuottajat saavat reaaliaikaista dataa jokaisen hoivakodin tilanteesta. Potilastietojärjestelmät pystyvät auttamaan lääkäriä tekemään parempia päätöksiä esimerkiksi diabeteksen hoidossa. Lääkärin ja hoitajan digivastaanotolle pääsee jopa sekunneissa oman älypuhelimen välityksellä.
Työajan käyttö
Esimerkiksi lääkärikäynnillä hoitaja valmistelee asiakkaan toimenpidettä varten valmiiksi, jotta lääkärin aika voidaan käyttää täysin toimenpiteen toteuttamiseen. Laadukkaan hoidon tarpeen arvioinnin avulla asiakkaalle varataan sopivan pituinen vastaanottoaika, jolloin tyhjäkäynti minimoituu. Asumispalveluissa töitä keskitetään arkiviikolle, jotta viikonloppuna voidaan pitää pienempää miehitystä.
Korkea osaaminen tukipalvelujen hankinnassa
Erityisesti asumispalveluissa on havaittu, että yksityisellä on kustannustehokkaammat tukipalvelut. Yksityisellä on yleisesti parempi hankintaosaaminen, mikä näkyy edullisempina kustannuksina muun muassa rakennuttamisessa ja ateriapalveluissa.
2. Miksi on tärkeää, että kustannukset ovat esillä? Mitä valtuutettu voi tehdä?
On aivan välttämätöntä tietää tarkasti, paljonko rahaa julkisiin palveluihin menee. Muuten emme voi tietää tiukassa taloustilanteessa, kuinka tehokkaasti verorahojamme käytetään ja mihin ne menevät. On yksilön etu, että tiedämme, tekisikö joku muu palvelun kustannustehokkaammin. Ilmaisia palveluita ei ole olemassa.
Väestö ikääntyy ja se tarkoittaa, että palveluita on saatava yhä enemmän. Palveluita on saatava suhteellisesti vähemmällä rahalla, laadusta tinkimättä. On siis pystyttävä vertailemaan palvelutuotantojen kustannustehokkuutta. Vertailun jälkeen myös valittava kokonaisvaltaisesti paras tapa tuottaa palvelut.
Valtuutettu voi ja hänen pitää vaatia kustannuksia läpinäkyviksi. He voivat myös vaatia, että asia kirjataan palvelustrategiaan. Webinaarissamme aiheesta keskusteltiin paljon. Esimerkiksi Aalto-yliopiston professori Teemu Malmi muistutti, että avoimuudessa pääsee eteenpäin vain, jos osaa vaatia. Näitä esimerkkejä on olemassa muun muassa teollisuuden alalta. Katso lisää tallenteesta.
3. Miten vastataan sote-työvoimapulaan? Saadaanko apua digitalisaatiosta ja robotiikasta?
Pula henkilöstöstä on akuutti. HALI on laskenut, että alalle tarvitaan yli 200 000 uutta osaajaa vuoteen 2030 mennessä. Ongelmaan on olemassa myös nopeita ratkaisuja.
Sote-alalle tarvitaan lisää koulutuspaikkoja ja hakijoita. Myöskin alan ylisääntelystä olisi viimein päästävä eroon. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan myös kipeästi. Muuten Suomessa ei riitä työvoimaa tulevaisuudessa.
Myöskin ulkomaisten osaajien saapumista Suomeen on helpotettava. Perheenyhdistämisen tulorajoja tulee helpottaa, jotta hoitajat saavat perheensä mukaan. EU- ja ETA-alueen ulkopuolella suoritettu sairaanhoitajatutkinto pitää voida tehokkaasti lukea hyväksi Suomessa. Yhteiskunnalta tarvitaan tukea hoitajien kielikoulutuksiin ja kotouttamiseen.
Hoitajamitoituksen siirtymäaikaa pidennettävä
Hoitajamitoituksen siirtymäaikaa on pidennettävä. Mitoitus on hyvä ja kannatettava, mutta koska esityksestä puuttuu rakenteellisia muutoksia työvoiman saamiseksi, mitoitusta on mahdotonta panna käytäntöön. Tällä menolla hoitajamitoitus johtaa siihen, että hoitopaikkoja on pakko sulkea. Työvoimaa ei yksinkertaisesti ole. Esitämme, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi seuraavassa budjettiriihessä.
Digitalisaatio hyötykäyttöön
Digitalisaatiota pitää nopeuttaa. Yhtenä keinona tähän on digitaalisten ratkaisujen hyväksyminen välittömän työn mitoitukseen. Esimerkkinä tekoälyyn pohjautuvat ohjelmat, jotka ennakoivat asiakkaan mahdollista kaatumista ja hyvinvointirannekkeet yövalvonnassa mahdollistavat henkilöstöresurssin tarkoituksen mukaisen suunnittelun aikaan, jolloin asiakkaat ovat hereillä. Julkisen sektorin digitalisaatiota pitää vauhdittaa tuottavuuden ja automaation lisäämiseksi, jotta henkilöstö saadaan tarkoituksenmukaisiin töihin.
4. Sote-uudistuksen yksi tärkeä tavoite on kääntää katse ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tämän tulisi olla selkeä osa palvelustrategiaa. Miten saisimme tämän polun näkyviin? Miten kunnat saadaan satsaamaan sairauksien ennaltaehkäisyyn?
Ongelmien ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat avainasemassa sote-uudistuksen onnistumisen kannalta. Jonot lyhenevät, palvelujen eriarvoisuus vähenee ja kustannukset pysyvät paremmin hallinnassa.
Sote-palveluiden rinnalla tarvitaan paljon erilaisia palveluita. Sote-palveluilla ei voida kaikkea ratkaista. Vammaisten asumispalveluita voidaan keventää ja omaehtoisuutta lisätä, jos asiakkaille löytyisi työpaikkoja ja arkea tukevaa muuta tekemistä.
Yksi keino on yhdistää järjestölähtöinen toiminta osaksi palvelupolkua. Esimerkiksi tarjoamalla asiakkaalle aina tarvittaessa tietyn diagnoosin tai sosiaalipalvelun yhteydessä alueen järjestön tukea.
Lastensuojelun asiakkaiden selviytymistä tuetaan tutkitusti mielekkäillä harrastuksilla. Palvelustrategiaan voisi kirjata vahvasti yhteistyön ja kumppanuudet, joilla vahvistetaan sote-palveluita ennen kuin tarvitaan korjaavia toimenpiteitä.
5. Kun jatkossa valtio rahoittaa, paraneeko sen myötä mahdollisuudet määritellä kustannuslaskennan yhteiset perusteet?
Valtakunnallinen kustannuslaskennan malli on tutkimisen arvoinen ajatus. Etenkin järjestämiskustannusten laskentamalli voisi olla mahdollinen.
Kun julkiselle taholle kuuluvan palvelujen organisoinnin kustannukset olisivat selvillä, on helpompi vertailla palvelutuotantoa erikseen. Eli esimerkiksi yksityisten palveluntuottajien hintoja julkisen palveluntuotannon kustannuksiin.
6. Voiko ajatella, että pitkien sopimusten tuotteita (kuntaulkoistukset) hyödynnetään ja niiden piiriin lisätään asiakkaita?
Kuntien tekemät kokonaisulkoistukset ovat nykymuodossaan kiellettyjä uusien sote-lakien mukaan. Muutoksessa on kuitenkin pitkä siirtymäaika vuoden 2025 loppuun saakka. Osa sopimuksista päättyy jo sitä ennen. Ne, jotka jatkuisivat, voidaan neuvotella uudelleen erilaisina, jos sopimusosapuolet sitä haluavat. Vielä ei ole näköpiirissä, millaiseksi tilanne asettuu.
7. Sote-uudistus koskee vahvasti myös suun terveydenhuoltoa. Puolet aikuisten suun terveydenhuollon palveluista tuotetaan yksityisellä sektorilla. Meillä on mittava hoitovelka koronan seurauksena.
Suun terveydenhuollosta on tosiaan puhuttu uudistuksen yhteydessä valitettavan vähän. Koronatilanne on johtanut julkisen suun terveydenhuollon jo heikon saatavuuden heikentymiseen yhä lisää. Suun terveyden ongelmat ovat usein oireettomia ja ne voivat kehittyä vakaviksi huomaamatta. Suun terveyden ongelmat vaikuttavat myös muihin terveysongelmiin, kuten sydänsairauksiin. Tulehdukset suun alueella vaikuttavat myös esimerkiksi mahdollisuuksiin päästä mihin tahansa leikkaukseen. Suun terveyden hoitovelkaa ei siis saa päästä kasvamaan hallitsemattomaksi.
Totta on, että noin puolet aikuisten suun terveydenhuollosta hoidetaan yksityisellä sektorilla, asiakkaiden omalla rahalla. Yksityisillä palveluntuottajilla olisi kuitenkin kapasiteettia hoitaa myös julkisia palveluja, hyvinvointialueiden ostamana. Palvelutuotantoa voi kilpailuttaa tai palvelusetelin käyttöä voi lisätä.
Palveluseteli pitäisi myös liittää tiukasti hoitotakuuseen. Jos julkiseen suun terveydenhuoltoon ei pääse, asiakkaalle myönnetään aina palveluseteli. Lisäksi suun terveydenhuollon Kela-korvauksia pitäisi nostaa reilusti. Se keventäisi julkisten palvelujen kysynnän taakkaa.
