Uuden avoimuusrekisterilain lausuntokierros päättyy tänään. Lakiluonnoksen mukaan vaikuttamistoimintaa harjoittavien tahojen tulisi jatkossa rekisteröityä sähköiseen avoimuus- tai lobbarirekisteriin. Lobbareiden tulisi avata vaikuttamistoimintaansa kahdesti vuodessa rekisterin kautta.
− Hyvinvointiala HALI kannattaa avoimuusrekisterin perustamista. Päätöksenteon ja valmistelun avoimuus on keskeinen demokraattinen arvo, joka ehkäisee korruptiota ja lisää luottamusta ja vakautta yhteiskunnassa, Hyvinvointiala HALI ry:n talous- ja veroasiantuntija Joel Kuuva toteaa.
Yksityisten tahojen vaikuttamistoiminta olisi avoimuusrekisterin piirissä, mutta julkisyhteisöjen, kuten hyvinvointialueiden, vaikuttamistoiminta jäisi pimentoon.
− Hyvinvointialueiden rahoitus tulee jatkossa valtiolta, jolloin niillä on valtavat intressit lobbaukseen. Esimerkkinä voidaan ottaa vaikka mahdollisen maakuntaveron säätäminen tai hyvinvointialueiden rahoituksen siirtymätasauksen muuttaminen, joilla olisi kymmenien tai jopa satojen miljoonien vuosittaiset vaikutukset hyvinvointialueiden välillä, Kuuva sanoo.
Hyvinvointialueiden rahoitus valtiolta on yli 20 miljardia euroa, kun esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten ja Kelan järjestämän kuntoutuksen valtionosuus on yhteensä vain 427 miljoonaa euroa. 98 prosenttia valtion sote-palveluihin varattuun rahapottiin kohdistuvasta lobbauksesta jäisi siis edelleen piiloon.
− Jatkossa hyvinvointialueet tarvitsevat STM:n hyväksynnän kaikille merkittäville investoinneilleen. STM:n poliittinen johto voi siis halutessaan päättää, tehdäänkö sairaalainvestointi hyvinvointialueelle A vai B. Hyvinvointialueiden intressit vaikuttamiselle ovat valtavat, ja kansanedustajalle tai ministerille voi syntyä kannuste osaoptimoida oman hyvinvointialueen etu kansallisen edun yli, Kuuva varoittaa.
− Hyvinvointialueet ovat julkisuuslain piirissä, mutta se ei edellytä niitä raportoimaan, kehen on vaikutettu, missä asiassa ja millä tavalla. Julkisuuslaki ei siis täytä avoimuusrekisterin paikkaa, Kuuva päättää.