Uusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020. Laki toi mukanaan monia uusia mahdollisuuksia joustaviin työaikakäytäntöihin. Joiltain osin uuden lain myötä myös sääntely tiukkeni, kuten lepoaikojen ja perättäisten yövuorojen osalta.
Tässä yhteenvedossa on tarkoitus tiivistetysti nostaa esiin tärkeimpiä, HALIn jäsenyritysten toimialojen kannalta merkittävimpiä muutoksia. Onkin hyvä huomioida, että tässä yhteenvedossa ei käydä läpi kaikkia muutoksia.
Työajan käsite
Työaikalain soveltamisala laajenee. Jatkossa kotona tehty työ, mukaan lukien etätyö, luetaan pääsääntöisesti työaikalain piiriin kuuluvaksi, joten työajan seurantaa koskevat velvoitteet tulevat koskemaan myös etätyötä. Työpaikoilla onkin hyvä ohjeistaa etätyöpäivän pituuteen ja työaikaraportointiin liittyvistä hyväksyttävistä käytännöistä.
Jaksotyö
Jaksotyötä voidaan soveltaa uuden työaikalain mukaan entistä useammissa tehtävissä. Jaksotyötä voidaan teettää muun muassa varhaiskasvatuslaissa (540/2018) tarkoitetussa perhepäivähoidossa, yötyötä edellyttävissä muissa varhaiskasvatuspalveluissa sekä pääosan vuorokaudesta toimivissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, sekä näiden tehtävien ja toimintojen ylläpitämiseksi välttämättömissä tukitoiminnoissa.
Terveyspalvelualan työehtosopimuksessa on oma määräys jaksotyön soveltamisalasta. Terveyspalvelualan työehtosopimusta noudattavien työnantajien tulee soveltaa työaikalain sijasta työehtosopimuksessa sovittua jaksotyömääräystä. Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukaan jaksotyötä voidaan soveltaa sairaaloissa sekä terveyskylpylöiden, kuntoutuslaitosten ja lääkäriasemien ympäri vuorokauden toimivilla vuodeosastoilla ja säännönmukaisesti ympäri vuorokauden toimivilla päivystyspoliklinikoilla sekä hoitokodeissa.
Yötyö
Yötyön teettämisen osalta laki on tuonut parikin merkittävää muutosta. Jatkossa tilapäinen yötyön teettäminen on mahdollista tilanteessa, jossa työnantajan tavanomainen toiminta sinänsä sijoittuu päiväsaikaan, mutta työnantajalle syntyy luonteeltaan satunnainen tarve teettää työtä yöaikaan. Säännöllisesti yötyötä voidaan teettää jaksotyöajassa ja vuorotyössä.
Uuden työaikalain mukaan yötyötä voidaan teettää enintään viitenä peräkkäisenä vuorona. Tämän jälkeen työntekijälle on annettava vähintään 24 tunnin yhtenäinen vapaa. Tilapäisesti viiden peräkkäisen vuoron enimmäisrajoituksesta voidaan kuitenkin poiketa enintään kahdella yövuorolla työntekijän molempiin erikseen antamalla suostumuksella.
Vuorokausilepo jaksotyöajassa
Vuorokausilepoa jaksotyöajassa koskevat säännökset ovat tiukentuneet. Uuden työaikalain mukaan pääsääntönä kaikissa työaikamuodoissa on 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Vuorokausilepo voidaan jaksotyössä edelleen lyhentää yhdeksään tuntiin työn järjestelyihin liittyvistä syistä. Työntekijälle on kuitenkin annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat pääsääntöisesti seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Jos korvaavaa lepoaikaa ei voida antaa työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä seuraavan vuorokausilevon yhteydessä, tulee se antaa niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaavaa lepoaikaa ei saa sijoittaa varallaoloajalle.
Liukuva työaika
Vanhan työaikalain mukaisesti sovittuja liukuvan työajan järjestelyitä voidaan jatkossakin soveltaa sellaisenaan. Uusi työaikalaki laajentaa kuitenkin liukuvan työajan käyttömahdollisuuksia. Jos näitä uuden lain tuomia mahdollisuuksia halutaan jatkossa hyödyntää, tulee nykyiset liukuvaa työaikaa koskevat sopimukset päivittää.
Uuden työaikalain myötä enimmäisliukuma-aika on pidentynyt neljään tuntiin vanhan kolmen tunnin sijaan. Lisäksi jatkossa on mahdollisuus sopia työpäivän alkuun ja loppuun sijoittuvien liukuma-aikojen lisäksi yhdestä erillisestä liukuma-ajasta siten, että kiinteän työn ja erillisen kolmannen liukuma-ajan välillä on keskeytys. Sopia voidaan esimerkiksi ilta-aikaan sijoittuvasta liukumasta (esim. klo 20-22).
Myös liukumasaldon enimmäismääriin on tullut muutoksia. Jatkossa neljän kuukauden seurantajakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia. Seurantajakson aikana ylitysten kertymä voi kuitenkin olla korkeampikin kuin 60 tuntia, kunhan kertymä laskee jakson päättyessä sallittuun enimmäismäärään.
Joustotyöaika
Joustotyöaika on uusi työaikamuoto, jota voidaan soveltaa tehtävissä, joiden suorittaminen ei pääasiassa ole sidottu tiettyyn vuorokaudenaikaan, viikonpäivään tai työntekopaikkaan. Joustotyöajasta voidaan sopia työntekijän kanssa silloin, kun vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Käytännössä joustotyöaika soveltuu käytettäväksi tehtävissä, joissa työntekijä itsenäisesti päättää työn suorittamisen paikan ja ajankohdan työnantajan määritellessä tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet. Viikkotyöajan tulee kuitenkin tasoittua enintään 40 tuntiin neljän kuukauden jaksolla.
Joustotyöaikaa sovittaessa on sovittava ainakin seuraavista asioista:
1) Päivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa;
2) Viikkolevon sijoittamisesta;
3) Mahdollisesta kiinteästä työajasta, ei kuitenkaan sen sijoittumisesta kello 23:n ja 06:n väliselle ajalle;
4) Sovellettavasta työajasta joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättymisen jälkeen.
Työehtosopimuksilla ei voida rajoittaa joustotyön käyttämistä.
Työaikapankki
Uudessa työaikalaissa säädetään ensimmäistä kertaan kaikkia aloja koskevasta työaikapankista. Työaikalain mukainen työaikapankki poikkeaa tes:n mukaisesta työaikapankkijärjestelmästä. Työpaikoilla tuleekin olla tarkkana sen kanssa, kumman mukaisen järjestelmän käyttämisestä työpaikalla on sovittu.
Toisin kuin tes:n mukaiseen työaikapankkiin, työaikalain mukaiseen työaikapankkiin voidaan tallettaa liukuvaan työaikajärjestelmään kertyneitä työtunteja enintään 60 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana. Tes:n mukaiseen työaikapankkiin ei liukumasaldoja voi tallettaa. Myös vapaiden pitämistä ja sen ajankohtaa koskevat säännökset poikkeavat merkittävästi.
Esimerkkejä työaikalain ja tes:n mukaisen työaikapankin eroista:
Työaikalain mukainen työaikapankki
Tes:n mukainen työaikapankki
Lomaraha voidaan tallettaa
Lomarahaa ei voi tallettaa, ellei tes:ssa sovittu
Liukumasaldo voidaan siirtää
Liukumasaldoa ei voidaan siirtää
Sairastuessa ei siirto-oikeutta
Siirto-oikeus, jos tes:ssa sovittu
Viikkolepokorvaus voidaan siirtää
Viikkolepokorvausta ei voida siirtää
AVI:n myöntämät poikkeusluvat
Aluehallintoviraston myöntämät poikkeusluvat ovat voimassa myös uuden lain astuttua voimaan. Jos poikkeuslupa on myönnetty määräaikaisena, saa sitä jatkaa paikallisesti sopien ilman uutta hakuprosessia, jos olosuhteet eivät ole muuttuneet ja työnantaja ja työntekijöiden edustaja tästä sopivat. Lain voimaan tullessa toistaiseksi voimassa olevat poikkeusluvat lakkaavat 31.12.2020.
Määräajan voimassa olevat luvat lakkaavat määräajan päättyessä.
Ylityön enimmäismäärä
Ylityön enimmäismäärää koskevat säännökset ovat poistuneet työaikalaista. Jatkossa työajan enimmäismäärä ei saa ylittää neljän kuukauden tarkastelujakson aikana keskimäärin 48 tuntia viikossa. Ylityön enimmäismäärän osalta on säädetty siirtymäajasta, joka ulottuu vuoden 2020 loppuun saakka. Tarkoituksena on vähentää siirtymästä aiheutuvia hankaluuksia esim. niissä tilanteissa, kun sovelletaan pitkiä tasoittumisjaksoja. Käytännössä työnantaja voi noudattaa vuoden 2020 aikana joko vanhan lain mukaista tai uuden työaikalain mukaista enimmäismäärää, ja siirtyminen vanhasta uuteen voidaan tehdä myös kesken kalenterivuoden.
