Työnantaja ja työntekijä voivat työsopimuslain (3 luku 5 §) mukaan kilpailukieltosopimuksen työsuhteen alussa tai sen aikana työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Kilpailukieltosopimuksella tyypillisesti sovitaan, ettei työntekijä voi vapaasti työsuhteen päättymisen jälkeen siirtyä työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan palvelukseen tai harjoittaa samaa toimintaa itse.
Vuoden 2022 alussa tulleen muutoksen mukaan kaikkiin uusiin kilpailukieltosopimuksiin liittyy 1.1.2022 lukien velvollisuus maksaa työntekijälle korvaus kilpailurajoituksen johdosta. Työnantaja joutuu maksamaan työntekijälle korvauksen kilpailukieltosopimuksesta riippumatta siitä, kuinka pitkä sopimusaika on. Korvauksen suuruus on 40 prosenttia työntekijän palkasta, jos rajoitusaika työsuhteen päätyttyä on enintään kuusi kuukautta. Jos rajoitusaika on tätä pitempi, korvauksen suuruus on 60 prosenttia palkasta. Muutoksella on haluttu vähentää puutteellisten kilpailukieltosopimusten käyttöä.
Uudet korvausvelvollisuutta koskevat säännökset voivat tulla koskemaan myös aiemmin tehtyjä, nyt voimassa olevia sopimuksia. Vanhoihin sopimuksiin sovelletaan nykyistä lakia yhden vuoden ajan lain voimaantulosta eli 1.1.2022 lukien. Jos sopimukset ovat voimassa vielä siirtymäajan jälkeen, niihin sovelletaan uutta lakia ja sen korvaussäännöksiä. Työnantajalla on oikeus irtisanoa ennen 1.1.2022 tehty kilpailukieltosopimus ilman irtisanomisaikaa. Tämä irtisanomisoikeus on olemassa yhden vuoden ajan lain voimaantulosta. Jos sopimusta ei ole irtisanottu, siihen sovelletaan siirtymäajan jälkeen myös uusia irtisanomista koskevia säännöksiä.
Lue lisää EK:n ohjeesta.
