Elinkeinoelämän järjestöt eivät kannata Kela-korvauksista luopumista ja rahoituksen siirtämistä hyvinvointialueille. Järjestöjen mielestä yksityisen hoidon Kela-korvausjärjestelmää pitää ennemminkin kehittää kuin ajaa leikkauksilla alas. Hallitus on esittänyt hoidon ja tutkimuksen Kela-korvausten leikkaamista 64 miljoonalla eurolla.
Yksityisen sektorin toimijoita käytetään erityisesti suun- ja silmäterveydenhuollon sekä naistentautien palveluissa. Myöskään lastenlääkäripalvelujen saatavuus julkiselta sektorilta ei ole ollut lähelläkään tyydyttävää tasoa. Valtaosa Kelan kautta maksettavista sairaanhoitokorvauksista kohdentuu näiden alojen palvelujen käyttöön.
Nykyisin Kelan sairaanhoitokorvaukset ovat alle 15 prosenttia hoidon kustannuksista. Tällöin asiakkaan omavastuuosuudeksi jää 85 prosenttia kustannuksista. Suuri omavastuuosuus vaikeuttaa erityisesti pienituloisten mahdollisuuksia käyttää yksityisen sektorin palveluita.
Julkiset menot kasvavat
Hallitus on esittänyt hoidon ja tutkimuksen Kela-korvausten leikkaamista 64 miljoonalla eurolla.
Kela-korvausten leikkaus ei ole julkisen talouden menoja supistava toimi. Menot päinvastoin nousevat, koska osa nykyisistä yksityisen sektorin käynneistä siirtyisi julkiselle sektorille. Hyvinvointiala HALIn ja Suomen Yrittäjien syksyllä 2021 tekemän kansalaiskyselyn mukaan leikkaus siirtäisi arviolta noin 14 prosenttia eli 460 000 lääkärikäyntiä terveyskeskuksiin. Tämä lisäisi valtion menoja merkittävästi.
Kela-korvausten leikkaaminen aiheuttaisi säästöjen sijaan valtiolle noin 20 miljoonan euron vuosittaisen lisäkulun pidentyneiden hoitojonojen lisäksi.
Hoidon saatavuusongelmat pahenevat
Esitetty Kela-korvausten leikkaaminen pahentaa julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia entisestään. Palvelujen kysyntä kasvaisi selvästi enemmän kuin rahoitus vahvistuisi.
Allekirjoittaneet järjestöt katsovat, että Kela-korvaukset turvaavat osaltaan perustuslain 22 §:n mukaista perusoikeuksien toteutumista. Kaikkia nykyisin yksityisiltä palveluntuottajilta Kela-korvauksen avulla hankittavia ja välttämättömiä palveluja ei käytännössä saa julkiselta sektorilta. Leikkaus kohdistuisi erityisesti heihin, joilla ei ole työterveyshuoltoa tai yksityisiä sairauskuluvakuutuksia ja jotka ovat pienituloisia.
Suomen Yrittäjät, Harri Jaskari ja Tanja Matikainen, kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö
Elinkeinoelämän keskusliitto, Vesa Rantahalvari, johtava asiantuntija
Lääkäripalveluyritykset, Ismo Partanen, toiminnanjohtaja
Hyvinvointiala HALI, Hanna-Maija Kause, terveyspalvelujohtaja
Näkeminen ja silmäterveys NÄE, Panu Tast, toimitusjohtaja
Suomen Kuntoutusyrittäjät, Satu Grekin, toiminnanjohtaja
Suomen Kunto- ja Terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY, Riitta Hämäläinen-Bister, toiminnanjohtaja
