Sosionomi Inga Raivio toimii vastaavana ohjaajana SOS- nuorisokoti Kuurassa. Hän on työskennellyt SOS-lapsikyläsäätiön palveluksessa liki 30 vuotta eri tehtävissä. Syyksi pitkälle viihtymiselleen hän mainitsee kiinnostuksen työhön, hyvän työyhteisön ja sen, että hänellä on ollut mahdollisuus kokeilla erilaisia tehtäviä.
Kokemusta on nykyisen erityisen ja vaativan tason yksikön lisäksi kertynyt muun muassa perustason yksiköstä, perhekuntoutuksesta ja alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodista. Ingan nykyinen työpaikka on huostaanotetuille nuorille suunnattu erityisen ja vaativan tason yksikkö, jossa nuoria kuntoutetaan ja tuetaan kohti aikuisuutta. Työtehtäviin kuuluu Ingan mukaan paljon sellaista, mitä tavallisissakin kodeissa tehdään. Nuorten kanssa vietetään aikaa yhdessä, harrastetaan ja tehdään kodinhoidollisia töitä. Mahdollisimman kodinomaista arkea, hän kuvailee. Hän on nyt palannut takaisin nuorten pariin tehtyään välissä muuta.
– Nuorten kanssa työskentely on kiinnostanut minua aina. Kun omat lapset olivat teini-ikäisiä, tuntui paremmalta työskennellä pienempien lasten kanssa ajatuksella, että kotona ja töissä olo eroaisi ja että ei painittaisi samankaltaisten asioiden äärellä.
Koulutusta tutkinnon jälkeenkin
Pohjoisesta kotoisin oleva Inga lähti alun perin opiskelemaan sosiaalikasvattajaksi Jyväskylään. Koulusta saatujen sosionomin papereiden lisäksi kouluttautumista on tapahtunut paljon työn ohessa. Inga on käynyt esimerkiksi perhearviointiin ja perhetyöhön liittyviä koulutuksia. Ingan mukaan mahdollisuudet kouluttautua työn ohessa ovat olleet hyvät. Viimeisen vuoden aikana onkin kouluttauduttu paljon, koska yksikkö on muuttunut perustason yksiköstä erityisen ja vaativan tason yksiköksi.
– Koko ajan täytyy kouluttautua, kehittää itseään ja pysyä ajan hermolla.
Millainen ihminen sitten sopii Ingan töihin? Ingan mukaan tärkeitä ovat erityisesti vuorovaikutustaidot ja positiivinen elämänasenne.
– Usko siihen, että jokaisessa on hyvää ja kaikilla on mahdollisuus hyvään elämään.
Vaikka työssä kohtaa toisinaan raskaitakin asioita ja työ on haastavaa, ei Inga ole katunut uravalintaansa.
– Työpaikalla viettää suuren osan elämästä. Nuoret ja oma työyhteisö auttavat jaksamaan ja tuemme toisiamme. Työstä saatu palaute on tärkeää. Töihin pitää olla mukava mennä, tuntea itsensä tärkeäksi ja arvostetuksi.
