Hyvinvointialueilla pitäisi alkaa heti strategisesti miettiä, miten hoitotakuu käytännössä toteutetaan, sanoo HALIn johtaja Hanna-Maija Kause.
Hallituksen esitys seitsemän päivän hoitotakuusta perusterveydenhuollossa eteni torstaina eduskunnan käsittelyyn. Käytännössä perusterveydenhuollon kiireettömään sairaanhoitoon pitäisi lakiesityksen mukaan jatkossa päästä 1.9.2023 alkaen 14 vuorokauden ja 1.11.2024 alkaen viikon kuluessa. Suun terveydenhuollossa hoitoon olisi päästävä ensin neljän kuukauden, sitten kolmen kuukauden kuluessa nykyisen puolen vuoden sijaan.
Hyvinvointiala HALI ry:n mukaan lakiesitys ei vielä takaa sitä, että hoitotakuu toteutuisi käytännössä.
− Lakiesityksen keskeinen ongelma on, että hyvinvointialueille ei aseteta sanktioita siitä, jos ne eivät pidä kiinni viikon hoitotakuusta ja ihmiset joutuvat jonottamaan pidempään. Ongelma on tullut esiin jo nykyisessä kolmen kuukauden hoitotakuussa, koska sitä valvotaan varsin väljästi, sanoo HALIn terveyspalvelujohtaja Hanna-Maija Kause.
− Lisäksi hoitotakuu koskisi lakiesityksen mukaan jatkossa pienempää määrää palveluita kuin nykyinen kolmen kuukauden hoitotakuu. Tässä on vaarana, että pääsy hoitotakuun ulkopuolelle jääviin palveluihin pitenee entisestään, kun resursseja kohdennetaan lakisääteisiin ensikäynteihin. Tärkeintä olisi kuitenkin varmistaa, että asiakkaan tilanne otetaan aidosti hoidettavaksi ja että hän saa tarpeenmukaisen avun, Kause jatkaa.
Hänen mukaansa hyvinvointialueilla pitäisi alkaa heti miettiä strategisesti, miten hoitotakuuseen todella päästäisiin. Viikon hoitotakuu on Kausen mukaan mahdollista toteuttaa, kunhan käyttöön otetaan uusia toimintatapoja ja tehdään yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Yritykset ja järjestöt on otettava mukaan palvelukokonaisuuksien suunnitteluun hyvissä ajoin, jotta tuloksia saadaan.
− On toiveajattelua, että pelkillä julkisilla resursseilla viikon hoitotakuu onnistuisi – varsinkaan kun hoitohenkilökunnasta on jo valmiiksi huutava pula. Yksityisillä on tarjota loistavia esimerkkejä ja malleja vaikkapa digipalveluista ja muista palveluinnovaatioista, joiden avulla julkisia palveluja voidaan tehostaa laadusta ja vaikuttavuudesta tinkimättä. Parhaimmillaan julkinen järjestäjä voi kumppanuuksien kautta hyödyntää nämä innovaatiot myös julkisissa palveluissa ilman päällekkäistä kehitystyötä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on juuri nyt uusilla hyvinvointialueilla käynnissä saranavaihe, joka mahdollistaa tekemisen tapojen uudistamisen, Kause päättää.
