Selvitys ikääntyneiden hoivajonoista
Mistä on kyse?
Lain mukaan hyvinvointialueen pitää tarjota ympärivuorokautisen palveluasumisen paikka ikääntyneelle viipymättä, mutta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.
Tällä hetkellä moni ikääntynyt joutuu odottamaan hoivakotipaikkaa liian pitkään.
Hali on selvittänyt hyvinvointialueiden jonotilannetta vuodelta 2024 sekä vuoden alku- että loppupuoliskolta. Molemmat selvitykset ovat ladattavissa tältä verkkosivulta.
Sosiaalihuoltolaki 45 §:
- Päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä. Päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään 3 kuukaudessa asian vireilletulosta.
Sosiaalihuoltolain soveltamisopas 2024:
- Laissa säädetty kolmen kuukauden takaraja täydentää pääsääntöä, mutta ei oikeuta viivyttämään toimeenpanoa.
Hoivapaikkojen odotusajat ovat laittoman pitkiä
Hyvinvointialueet tulkitsevat lakia väärin. Hoivakotipaikka tulisi tarjota sitä tarvitsevalle ikäihmiselle viipymättä. Laissa mainittu kolme kuukautta on lainmukainen maksimiodotusaika, ei normi. Tuhannet ikäihmiset joutuvat odottamaan hoivakotipaikkaa heille riittämättömien tai sopimattomien palvelujen piirissä.
Mitä tulokset kertovat?
- Hoivapaikkaa joutui odottamaan heinä-joulukuussa 2024 keskimäärin 57 vuorokautta, mikä on 3 vuorokautta enemmän kuin keväällä 2024
- Neljällä viidestä hyvinvointialueesta odotusaika on yli kuukauden ja noin puolella yli kaksi kuukautta
- Odotusaikojen laskennan alkamiskohta on laskettu viidellä hyvinvointialueella väärin
- Odotusaika tulisi laskea alkaneeksi hetkestä, kun hyvinvointialue saa ensimmäistä kertaa tiedon henkilön mahdollisesta palvelutarpeesta
- Osa alueista aloittaa odotusajan laskennan kuitenkin vasta siitä, kun asia on siirtynyt käsittelyyn hyvinvointialueen palveluohjaukseen tai pahimmassa tapauksessa vasta siitä, kun palvelupäätös on tehty
Hoivajonot tulevat kalliiksi
- Samalla kun tuhansia ikääntyneitä pidetään epäinhimillisen pitkään hoivajonoissa, yritysten ja järjestöjen hoivakodeissa on tuhansia paikkoja tyhjillään. Hoivakotipaikkoja olisi siis tarjolla, mutta hyvinvointialueet eivät hyödynnä tätä resurssia riittävästi.
- Elämänsä viimeisiä kuukausia tai vuosia elävien ikäihmisten jonotuttaminen on paitsi inhimillisesti kestämätöntä, myös taloudellisesti lyhytnäköistä.
- Koko maassa voitaisiin säästää kymmeniä, jopa satoja miljoonia euroja vuodessa, jos ikäihmiset pääsisivät hoivakotiin sen sijaan, että heitä jonotutettaisiin kalliissa ja heille sopimattomissa palveluissa.
Yli 2200 ikääntynyttä odottaa hoivapaikkaa
- Vuoden 2024 lopussa hoivapaikkaa odotti noin 2 200 ikääntynyttä. Luku kattaa vain ikääntyneet, joille on jo tehty palvelupäätös
- Tämän lisäksi on valtava määrä ikääntyneitä, jotka odottavat palvelutarpeen arviointia
- Koko maan tasolla jonottajien määrä on laskenut noin 200 henkilöllä verrattuna kesäkuun 2024 loppuun
- 16 aluetta on onnistunut lyhentämään jonojaan
- Pohjois-Savossa jono on lyhentynyt peräti 90 henkilöllä
- Vuodenvaihteen lomakaudella voi olla jonkin verran vaikutusta jonottajien pienempään määrään
- Viidellä hyvinvointialueella jonottavien määrä on kasvanut puolen vuoden takaisesta
- Eniten jonot ovat kasvaneet Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa
- Kanta-Hämeestä puuttuu vertailutieto kesältä 2024
Halin ohje: näin haet hoivapaikkaa
Vaikka ikäihmisten oikeus riittäviin ja oikea-aikaisiin sote-palveluihin on kirjattu lakiin, se ei valitettavasti aina toteudu. Miten hoivapaikkaa haetaan, kuinka kauan sitä voi joutua jonottamaan ja minkälaisia oikeuksia laki takaa ikääntyneelle? Hali kokosi ohjeen ikäihmisten ja heidän läheistensä tueksi. Lisätietoja löydät täältä.
Lisätiedot
