HALI toimii Wellnessmalli-kilpailun pääyhteistyökumppanina jo toista vuotta. Wellnessmalli-kilpailijat ovat näkyneet erityisesti HALIn Instagram-tilillä, jossa he ovat päässeet esittäytymään ja kertomaan elämästään ja syistä osallistua kilpailuun. Kisan tehtäviin kuuluu yhteistyön tekeminen jonkin HALIn jäsenen kanssa, joten kesän aikana myös kilpailijoiden omissa kanavissa esitellään HALIn jäseniä ja toimialoja. HALI esittelee kisaajat myös omilla nettisivuillaan kisakauden aikana.
Keitä wellnessmalli-kisaajat sitten ovat?
Ensimmäisenä meille esittäytyvät Ulpu Puhakka, Linnea Leino ja Jade Seikkula.
Ulpu Puhakka on 36-vuotias valmennusyrittäjä. Hänellä on oma valmennusstudio, jossa hän ohjaa liikuntaa.
Linnea Leino on 18-vuotias sisällöntuottaja. Hän työskentelee kuntosalilla ja tekee samalla sisällöntuotantoa. Vapaa-ajallaan Linnea käy mielellään salilla ja lenkkeilee.
Jade Seikkula on 24-vuotias fysioterapeuttiopiskelija. Opiskelujen ohessa Seikkula valmentaa crossfitiä ja toimii jalkapalloseurassa fysiikkavalmentajana.
Mitä kilpailijat sitten odottavat ja toivovat Wellnessmalli-kilpailulta?
Jade Seikkula kertoo odottavansa ennen kaikkea kehittymistä niin sisällöntuottajana kuin ihmisenä. Myös uusi porukka innostaa.
”On kiinnostavaa nähdä, miten koko porukka kehittyy ja hioutuu yhteen kisan aikana”, Seikkula sanoo.
Kävi kisassa miten hyvänsä, uskoo Seikkula saavansa kisakaudesta paljon irti. Linnea Leino kertoo olevansa pitkälti samoilla linjoilla. Myös samanhenkisiin ihmisiin tutustuminen ja uusien ovien avautuminen ovat Leinon mielessä.
”Odotan myös, mitä kaikkia uusia mahdollisuuksia finaali tuo tullessaan”, Leino sanoo.
Ulpu Puhakka odottaa mahdollisuuksia kehittää omaa someaan haluamaansa suuntaan.
”Minua kiinnostaa erityisesti positiivisen ja terveen somen tekeminen ja se, miten se voisi tukea ihmisen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Koen, että Wellnessmalli-kilpailu on samoilla linjoilla kanssani, ja toivon että kisasta saisi vähän ponnahduslautaa oman somen tekemiseen”, Puhakka sanoo.
Myös Seikkula yhtyy Puhakan ajatukseen.
”Toivoisin ennen kaikkea rohkeutta somen tekemiseen. Some on aikamoinen viidakko, ja informaatiotulvan keskellä epäröi usein omien mielipiteidensä kertomista. Toivon, että kynnys itsensä ilmaisemiseen madaltuu kisan aikana.”
Somekanavat keskeisessä roolissa
Kaikki kolme kilpailijaa kertovat pyrkivänsä kannustamaan ja rohkaisemaan muita terveellisiin elämäntapoihin somessa. Seikkula kertoo oman somensa keskittyvän pitkälti urheiluun ja treenaamiseen. Hän haluaa somessaan tuoda esiin tervehenkisempää asennetta liikkumiseen.
”Yritän tuoda esiin sellaista järkevää tekemistä: ettei urheilu olisi pakkopullaa tai pelkästään ulkonäön takia tekemistä, vaan elämäntavoissa ja valinnoissa tehtäisiin fiksuja ratkaisuja”, Seikkula sanoo.
Puhakalla on henkilökohtaisen tilinsä lisäksi yritystili, joka keskittyy erilaisten yleisten liikuntaan liittyvien tavoitteiden käsittelemiseen. Omassa somessaan hän kertoo korostavansa kokonaisvaltaista hyvinvointia.
”Yritän itse viestiä erilaisuuden hyväksyntää. Ulkonäkökeskeisyyden sijaan haluan korostaa, että jokainen keho sukupuoleen, ikään tai ulkonäköön katsomatta on tosi arvokas”, Puhakka sanoo.
Seikkula puolestaan haluaa pitää somensa mahdollisimman aitona vaikuttajan työstään huolimatta.
”Tilini on lifestyle-tyylinen, ja pyrin lisäilemään sinne hyvinvointiin ja urheiluun liittyvää sisältöä. Tykkään kuvata paljon ihan tavallista arkeani. Instagramin storyihin laitan muita rohkaisevia juttuja”, Seikkula sanoo.
Hyvät opit sote-alasta
Kisan aikana HALI on esitellyt myös kilpailijoille omaa toimintaansa ja sote- ja varhaiskasvatusalan tärkeitä kysymyksiä. Kaikki kolme kilpailijaa kertovat oppineensa aiheista paljon uutta.
”Hyvinvointialan yrittäjänä olen yrittänyt perehtyä asioihin mahdollisimman hyvin. Erityisesti kuntoutuspuoli on lähellä sydäntäni fysioterapiaopintojen kautta. Kuntoutusmaailmassa erityisesti erilaiset yhteistyökuviot ja moniammatillinen työskentely kiinnostavat minua”, Seikkula kertoo.
”Olen miettinyt paljon sitä, miltä tulevaisuus tulee näyttämään: saadaanko tehtyä enemmän yhteistyötä esimerkiksi fysioterapeuttien ja lääkärien välillä. Siinä, että ihminen ei ohjaudu suoraan oikealle ammattilaiselle, kulutetaan aika paljon resursseja.”
Myös sote-palveluiden kulurakenne on herättänyt ajatuksia.
”Minua kiinnostaa, miten palveluita pystyttäisiin rahoittamaan järkevästi niin, etteivät ne kuormittaisi työikäistä väestöä liikaa. Miten esimerkiksi pystymme tarjoamaan vanhuksille hoivaa, kun tulevaisuudessa heitä alkaa olla yhä enemmän?”, Puhakka päättää.
