Valinnanvapauskeskusteluissa on usein pelkona, että vain vahvimpien mahdollisuudet paranevat. Toiminnan tehostuminen voi kuitenkin vapauttaa voimavaroja, joita voidaan suunnata juuri heikoimmille, sanoi professori Mats Brommels puhuessaan ”Mitä olisi sote ilman valinnanvapautta” -tilaisuudessa Helsingissä 29.3.
Professori Mats Brommels ei näe valinnanvapautta uhkana tasa-arvolle, päinvastoin hän muistuttaa, että on olemassa tilanteita, joissa valinnanvapaus edistää tasa-arvoa.
− Valinnanvapauden tuoman kilpailun lisääntyessä palveluntuottajat joutuvat ottamaan entistä paremmin huomioon asiakkaiden toivomukset ja lisäämään toimintansa tehokkuutta. Toiminnan tehostuessa voimavaroja ja työvoimaa vapautuu suunnattavaksi potilaille, jotka tarvitsevat apua ja palvelua eniten, Brommels sanoo.
Brommelsin mukaan valinnanvapaus on osa potilaan itsemääräämisoikeutta ja keino voimaannuttaa potilaita ja kansalaisia.
Brommels näkee, että keskeisin tapa parantaa sote-järjestelmän mahdollisuuksia tuottaa lisääntyvää terveyshyötyä ja parantaa kustannustehokkuutta, on luoda edellytykset sote-palvelujen potilaiden kanssa toteutettavaan ”yhteistuotantoon.”
− Kustannustehokkuutta ei synny, ellemme kykene muuttamaan toimintatapojamme. Synnyttämällä kilvoittelua luomme paitsi toimijoille mahdollisuuksia uudistua, myös mahdollisuuksia uusille toimijoille tulla mukaan, hän muistuttaa.
Valinnanvapauskeskustelussa unohdettu tärkeä asia
VATT:n erikoistutkija Tanja Saxell nosti esiin, että Soten valinnanvapautta koskevassa julkisessa keskustelussa on unohtunut tärkeä aihe: palveluntuottajille maksettavat korvaukset.
− Hyvin suunnitellulla korvausjärjestelmällä on mahdollista edesauttaa soten keskeisten tavoitteiden toteutumista: palveluiden tasapuolista saatavuutta, parempia valinnanmahdollisuuksia sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista. Järjestelmän toimivuus riippuu kuitenkin olennaisesti siitä, kuinka hyvin tuottajille maksettavat korvaukset huomioivat yksilön henkilökohtaisen kustannusriskin.
Mikäli kapitaatiopainotteisella korvausmallilla halutaan mennä, hallituksen esitystä yksityiskohtaisemmat tarvetekijät olisi Saxellin mukaan tarpeen ottaa huomioon.
− Ikä ja sukupuoli ja työssäkäynti selittävät huonosti henkilön sote-palvelun tarvetta. Ehdotettu malli siirtää kustannusriskiä tuottajille eikä se välttämättä kannusta tarjoamaan palveluita keskimääräisiltä kustannuksiltaan kalliimmille asiakkaille.
Palveluntuottajien riskit julkisessa järjestelmässä nyt vähäisiä
Nordic HealthCare Groupin kehitysjohtaja Paulus Torkki näkee, että tällä hetkellä julkisessa järjestelmässä tuottajien rooli on liian vahva ja riskit ovat vähäiset.
− Tämä hidastaa kehitystä, ja on juuri se ongelma, mihin ratkaisua haetaan. Tarvitsemme kannusteita innovaatioille, ja siihen valinnanvapaus voi pystyä, Torkki sanoo.
Lähtökohtaisesti asiakkaalle on luotava valintamahdollisuuksia niin paljon kuin mahdollista.
− Markkinoilla on oltava aito mahdollisuus uusille toimijoille ja uusille toimintatavoille, jotka parantavat kustannusvaikuttavuutta. Asiakkaalle taas on jaettava relevanttia ja käytettävää laatutietoa julkisesti. Valinnanvapauteen on parempi suhtautua analyyttisesti kuin ideologisesti, Torkki muistuttaa.
Professori Mats Brommels, erikoistutkija Tanja Saxell (VATT) ja kehitysjohtaja Paulus Torkki (NHG) puhuivat tänään Hyvinvointialan liiton ja Lääkäripalveluyritykset ry:n järjestämässä tilaisuudessa Vanhalla Ylioppilastalolla.
Lisätiedot:
Mats Brommels, professori, Karoliininen Instituutti, mats.brommels@ki.se
Tanja Saxell, erikoistutkija, VATT, tanja.saxell@vatt.fi
Paulus Torkki, kehitysjohtaja, Nordic HealthCare Group, paulus.torkki@nhg.fi
