Datanurkka
Tälle sivulle keräämme ajankohtaista ja helposti ymmärrettävää tietoa sote-alasta. Alta löydät muun muassa ennusteita ja tilastoja huoltosuhteesta sekä sote-menoista.
Näkemyksiä teknologian käytöstä
Jopa 89 prosenttia tutkimukseen vastanneista on täysin tai lähes samaa mieltä siitä, että teknologia helpottaa käytännön työtä hoivakodissa. Erityisesti teknologiasta olisi hyötyä työn organisoinnissa ja asiakkaiden kuntoutuksessa
Teknologia käytännön työssä hoivakodeissa
Yli 70% hoivakotien työntekijöistä haluaisi hyödyntää teknologiaa nykyistä enemmän hoivatyössä.
Lue lisää tutkimuksesta täältä.
Huoltosuhde 1900-2021 ja ennuste vuoteen 2070
Väestöllinen huoltosuhde on työikäisten määrä suhteessa lasten ja eläkeläisten määrään. Matala syntyvyys ja eliniän piteneminen johtavat huoltosuhteen heikentymiseen.
Vuonna 2000 vain 1,5 % väestöstä oli yli 85-vuotiaita. Vuonna 2070 jo liki 9 % Suomen väestöstä on yli 85-vuotiaita. Palvelutarpeeseen vastaaminen ei onnistu entisin keinoin. Sote-palveluja on ajateltava kokonaan uudella tavalla.
Terveysmenot ikä- ja sukupuoliryhmittäin 2019
Väestöstä yhä useampi on ikääntynyt ja yhä useampi ikääntyneistä on yli 80-vuotias – tämä luo merkittävän kustannuspaineen. Terveysmenot nousevat merkittävästi 80 ikävuodesta eteenpäin.
Lastensuojelu selittää kustannuspiikin 10-20 –vuotiaiden kohdalla.
Ikääntyneiden palvelujen ylläpitämiseksi tarvitaan erilaisia ammattiryhmiä, ulkomaista työvoimaa, teknologiaa ja myös muiden tahojen kuin sote-palvelujen tukea.
Sote-menot per asukas vuonna 2020
Suomessa sote-menot per asukas ovat verrokkimaita alhaisemmat. Tilanne on sama myös sote-menoja suhteessa bkt:hen tarkasteltaessa.
Sote-menot bruttokansantuotteesta vuonna 2020
On selvää, että sote-palveluihin tarvitaan lisää rahaa. On kuitenkin pakko pohtia sitä, käytetäänkö niukat resurssit parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän varmistamiseksi on parannettava julkisesti tuotettujen sote-palveluiden kustannusläpinäkyvyyttä, vertailtava eri palveluntuottajia ja luotava maaperä innovaatiotyölle julkisen ja yksityisen kumppanuuksien kautta.
Työikäisiä jokaista yli 65-vuotiasta kohden
Kuluvan vuosikymmenen aikana erityisesti kotihoidon tarve kasvaa samalla, kun yli 75-vuotiaiden lukumäärä nousee. Vuoden 2030 jälkeen kehitys näkyy asumispalveluiden kasvavana kysyntänä, kun väestöstä yhä suurempi osa on yli 85-vuotiaita.
Vuonna 2022 syntyi vain 44 933 lasta – vähemmän kuin koskaan mittaushistorian aikana.
Väestönkasvua ylläpitää muuttovoitto ulkomailta, sillä vuonna 2022 maahanmuuttoja oli 34 780 enemmän kuin maastamuuttoja. Tämä muuttovoitto ei vielä riitä. Tarvitaan sekä maahanmuuttoa, sote-palvelujen työvoimaintensiivisyyden vähentämistä, työn uudelleen järjestelyä että digitalisaation ja teknologian apua.
Julkisrahoitteiset sote-palvelut tuottajan mukaan
Julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voivat tuottaa paitsi hyvinvointialue, myös erilaiset ja eri kokoiset yritykset ja järjestöt. Tätä kutsutaan monituottajuudeksi. Monituottajuudella saavutetaan laadukkaampia palveluita kustannustehokkaasti, sekä vertailukohta julkiselle tuotannolle.
Lainsäädäntö ei edellytä hyvinvointialueilta tiettyä prosenttimääräistä oman tuotannon osuutta. Monituottajuutta voidaankin myös tulevaisuudessa hyödyntää kunkin hyvinvointialueen parhaaksi katsomalla tavalla.
Palveluseteli
Palveluseteli on hyvinvointialueen maksusitoumus, jolla asiakas voi ostaa sote-palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelusetelistä puhutaan paljon, mutta sen käyttö on vähäistä. Mahdollisuuksia olisi enempäänkin – palveluseteli on joustava ja monipuolinen työkalu. Sen avulla voidaan lisätä asiakkaan valinnanvapautta, tukea paikallista elinvoimaa ja lisätä kilpailua sote-palveluiden tuottamisessa.
Tulisiko julkisissa sote-palveluissa käyttää enemmän yksityisiä palveluntuottajia?
Julkisia sote-palveluita voi tuottaa paitsi julkinen itse, myös yksityiset palveluntuottajat, eli yritykset ja järjestöt. Kysyimme suomalaisilta, tulisiko heidän mielestään julkisissa sote-palveluissa käyttää enemmän yksityisiä palveluntuottajia. Selvästi yli puolet (58 %) katsoi, että yrityksiä ja järjestöjä tulisi käyttää nykyistä enemmän.
Käyttäisitkö enemmän yksityisiä terveyspalveluja, jos Kela-korvaus olisi selvästi nykyistä korkeampi?
Yksityisen lääkärin käytöstä aiheutuviin kuluihin voi nykyisellään saada Kela-korvauksen. Yksityisiä palveluita käyttävät asiakkaat ovat pois julkisen jonoista ja kaikki hyötyvät. Kysyimme suomalaisilta, käyttäisivätkö he enemmän yksityisiä terveyspalveluja, jos kela-korvaus olisi nykyistä korkeampi. Yli 75 % vastasi, että he käyttäisivät tässä tapauksessa enemmän yksityisiä palveluita.
Lisätiedot
Lyydia Laukkanen
Viestinnän asiantuntija, työmarkkinat
040 776 6268
