Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS ilmoitti maaliskuun lopussa, että se aikoo ohjata kiireettömiä lapsipotilaita sydänleikkaukseen Tanskaan keventääkseen potilasjonoja. Ratkaisun taustalla on krooninen pula lasten tehohoitajista, joita HUS ei ole kyennyt rekrytoimaan. Potilaille hoito Tanskassa ei maksa ylimääräistä.
HUS:in ongelma Suomessa heijastaa hyvin koko maailman tilannetta. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan maailmassa tarvitaan 15 miljoonaa uutta terveydenhoitoalan ammattilaista vuoteen 2030 mennessä. Tarve on suuri erityisesti matalan tulotason maissa, mutta väestön ikääntymisen seurauksena tarve kasvaa jatkuvasti myös Euroopan unionissa. Kun terveydenhoidon ammattilaisia on liian vähän, myös lapsipotilaat kärsivät.
Kahdeksaa miljoonaa eurooppalaista julkisen alan palkansaajaa edustavan European Public Service Union EPSU:n mukaan EU-maissa oli vuonna 2020 noin kahden miljoonan terveydenhoitoalan ammattilaisen vajaus. 27 EU-jäsenmaasta 22 kertoi kärsivänsä työvoimapulasta. Suomesta EPSU:n jäsenjärjestöjä ovat muun muassa Terveydenhuoltoalan Ammattijärjestö Tehy, Ammattiliitto Pro, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on arvioinut, että työikäisen väestön määrä vähenee Suomessa vuoteen 2030 mennessä noin 130 000 hengellä. Tämä koskee muitakin kuin hoiva-alan työntekijöitä, mutta väestön ikääntyessä hoiva-alan työvoiman tarve korostuu koska hoidettavia on suhteessa väestöön yhä enemmän.
Vaikka terveydenhoidon ammattilaisia pyritään länsimaissa kouluttamaan yhä enemmän, tulijoita ei ole riittävästi eikä koulutus ei yksinään riitä ratkaisemaan hoiva-alan työvoimapulaa, joten on väistämätöntä, että tilanteen paikkaamiseksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa.
Monissa kehittyvissä maissa koulutetaan terveydenhoitoalan henkilökuntaa tarkoituksella niin paljon yli oman tarpeen, että heitä riittää lähetettäväksi ulkomaille, koska heidän kotiin lähettämänsä rahat ovat merkittävä tulonlähde. Esimerkiksi vuoden 2021 lopulla 310 000 filippiiniläistä sairaanhoitajaa työskenteli ulkomailla. Tämä vastasi kolmasosaa kaikista filippiiniläisistä sairaanhoitajista. Euroopan lisäksi heitä on rekrytoitu Australiaan, Saudi-Arabiaan ja Yhdysvaltoihin.
Työperäinen maahanmuutto hoiva-alalla on jo pitkään ollut välttämättömyys
Tarkkoja maakohtaisia lukuja hoiva-alan työperäisestä maahanmuutosta EU-maihin on vaikea antaa, koska tilastot vaihtelevat sekä maittain että vuosittain, ja niitä päivitetään jatkuvasti. Euroopassa on kuitenkin jo nyt merkittävä määrä muualta tulleita hoitajia ja lääkäreitä.
Belgia on houkutellut hoiva-alan työntekijöitä muista EU-maista, kuten Ranskasta, Espanjasta ja Itä-Euroopan maista. Lisäksi hoitajia tulee myös EU:n ulkopuolelta, esimerkiksi Filippiineiltä. Vastaavasti naapurissa Alankomaissa työskentelee hoiva-alan työntekijöitä naapurimaista, kuten Saksasta ja Belgiasta, sekä Itä-Euroopan maista, kuten Puolasta, Romaniasta ja Bulgariasta. Alankomaat on houkutellut myös jonkin verran hoitajia EU:n ulkopuolelta, kuten Aasiasta ja Afrikasta.
Saksassa on rekrytoinut hoitajia muun muassa Itä-Euroopan maista, kuten Puolasta, Romaniasta ja Bulgariasta. Lisäksi Filippiineiltä ja muista Aasian maista on tullut hoitohenkilökuntaa työskentelemään Saksaan. Vuoden 2021 lopulla Saksassa oli terveydenhoitoalalla avoinna yli 35 000 työpaikkaa, eli noin 40 prosenttia enemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin.
Myös Ruotsi on myös rekrytoinut hoiva-alan työntekijöitä muista EU-maista, erityisesti Itä-Euroopan maista, kuten Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Lisäksi Ruotsissa työskentelee hoitajia myös EU:n ulkopuolelta, esimerkiksi Filippiineiltä.
Espanja rekrytoi hoitajia latinalaisesta Amerikasta
Espanjassa hoiva-alan työntekijöitä tulee muun muassa espanjankielisistä latinalaisen Amerikan maista, kuten Kolumbiasta ja Ecuadorista. Lisäksi työvoimaa on palkattu sekä Marokosta ja muista Afrikan maista. Myös romanialaiset ja bulgarialaiset hoitajat ovat yleisiä Espanjan hoiva-alalla.
EU:n ulkopuolella Iso-Britannia on yksi suurimmista hoiva-alan työvoiman vastaanottajista Euroopassa. Ennen Brexitiä työntekijöitä tuli Britanniaan paljon muun muassa Espanjasta, Portugalista ja Puolasta. Vuoden 2016 Brexit-kansanäänestyksen jälkeen Britanniaan töihin tulleiden EU-kansalaisten määrä on kuitenkin romahtanut. Tämä on johtanut maan hoiva-alan vakaviin resurssiongelmiin. Yksin Britannian kansallisella terveydenhoitopalvelulla NHS:lla on 133 000 työntekijän vajaus. Pulaa on niin lääkäreistä, sairaanhoitajista kuin kätilöistäkin.
Vaikka Brexitin jälkeen rekrytointi Britanniaan on vaikeutunut, hoiva-alan työntekijöitä tulee edelleen jonkin verran myös EU-maista. Lisäksi tulijoita on saatu muun muassa Intiasta ja Filippiineiltä.
Euroopan unioni haluaa luoda työperäiselle maahanmuutolle aikaisempaa paremmat edellytykset
Euroopan parlamentti hyväksyi marraskuussa 2021 mietinnön, jossa se tuki selvällä enemmistöllä niin kutsutun EU:n kykyreservin perustamista helpottamaan EU:n ulkopuolisten hakijoiden ja eurooppalaisten työnantajien kohtaamisia. Reservin tarkoitus on helpottaa työvoimapulaa jäsenmaissa.
Parlamentti myös edellytti, että liikkuvuussääntöjä muutetaan niin, että oleskeluluvan EU:sta saaneet voivat muuttaa toiseen jäsenmaahan luvan saamispäivästä lähtien samoilla ehdoilla kuin EU-kansalaiset. Pitkäaikaisen EU-oleskeluluvan saamiseen vaadittava maassaoloaika tulisi parlamentin mukaan lyhentää viidestä vuodesta kolmeen.
Parlamentti toivoi myös kunnianhimoista maahanpääsyjärjestelmää EU:n ulkopuolisten maiden ammattitaitoisille, mutta ei välttämättä korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Lisäksi vaadittiin osaamisen sekä todistusten parempaa tunnustamista.
Asian ajankohtaisuutta myös Suomen kannalta kuvaa hyvin se, että myös useat keskeiset työmarkkinajärjestöt sekä työnantaja- että työntekijäpuolelta peräänkuuluttivat maaliskuun lopussa julkaisussa Suomen suunta -raportissa työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja ulkomailla hankittujen tutkintojen ja osaamisen tunnistamista ja hyväksymistä. ”Vakiinnuttamalla koulutuspolut ja digitalisoimalla Valviran laillistamismenettelyn sote-alan tehtäviin voisi pätevöityä nopeasti ja kohtuullisilla kustannuksilla”, raportti suosittelee.
Tulevaisuudessa hoiva-alan maahanmuuton ennakoidaan kasvavan entisestään
On vaikea arvioida tarkkaa määrää maahanmuuttajista, joita Eurooppaan tarvitaan hoiva-alan työvoimapulan täyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Mahdollisia osaratkaisuja hoiva-alan työvoimapulaan ovat muun muassa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen työvoiman liikkuvuuden hyödyntäminen, joka voi osaltaan auttaa lieventämään hoiva-alan työvoimapulaa siitä pahiten kärsivissä EU-maissa.
Esimerkiksi Itä- ja Keski-Euroopan maista, joissa työttömyysaste voi olla korkeampi, voidaan houkutella hoiva-alan työntekijöitä läntisiin ja pohjoisiin Euroopan maihin, joissa työvoiman kysyntä on suurempi.
EU-maiden on mahdollista houkutella hoiva-alan työntekijöitä myös esimerkiksi Aasian ja Afrikan maista. Filippiinien lisäksi muun muassa Intia, Nepal ja Nigeria ovat tunnettuja hoitajien ja muiden hoiva-alan ammattilaisten kouluttamisesta, ja heitä on jo nyt työskentelemässä monissa Euroopan maissa. Kuitenkin tähän liittyy usein haasteita, kuten kielitaito ja ammattipätevyyksien tunnustaminen.
Filippiinien lisäksi myös esimerkiksi Tunisia kouluttaa tarkoituksella maan omiin tarpeisiin nähden liikaa hoitoalan ammattilaisia varsinkin Euroopan ranskankielisten maiden ja muun muassa Kanadan Quebecin kysyntää varten.
Lisäksi Eurooppaan saapuvien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden joukossa on usein koulutettuja hoiva-alan ammattilaisia. Integroimalla heidät työmarkkinoille ja tarjoamalla tarvittavaa koulutusta ja tukea, voidaan osaltaan vastata hoiva-alan työvoiman kysyntään. Myös tämä vaatii EU:n jäsenmailta uudenlaista asennetta, jossa turvapaikanhakijat nähtäisiin myös hyödyllisenä resurssina eikä vain rasitteena.
