Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuokratyövoimaa ja ostopalveluja selvittäneen verkoston loppuraportin tänään. Raportin mukaan vuokratyön käytön nopea kasvu aiheuttaa riskejä hyvinvointialueille. Verkoston raportissa kuitenkin muistutetaan, että vuokratyövoiman käyttö on myös tarkoituksenmukaista, mitä Hyvinvointiala HALI ry pitää tärkeänä huomiona.
Vuokratyön kasvun taustalla on sote-alan työvoimapula, johon verkosto ei näe helppoja ratkaisuja. Verkosto katsoo, että hyvinvointialueiden on omilla toimillaan pyrittävä tehostamaan rekrytointeja, parantamaan työnantajakuvaa sekä työn tekemisen joustoja ja kannusteita. HALIn mielestä tehty havainto on oikea, sillä keskeisin syy henkilöstön vuokratyöhön siirtymiselle on työn parempi joustavuus.
“Vuokratyö sopii vaikkapa lapsiperheille tai tilanteeseen, jossa lääkäri tai hoitaja huolehtii ikääntyneistä vanhemmistaan. Vuokratyön kautta hyvinvointialueet saavat käyttöönsä myös niiden lääkärien ja hoitajien työpanoksen, jotka eivät työskentelisi tavanomaisessa virkasuhteessa hyvinvointialueelle. Vuokratyö siis lievittää työvoimapulaa”, HALIn pääekonomisti Joel Kuuva sanoo.
“Hyvinvointialueet tarjoavat kyllä osa-aikatyötä, mutta eivät vastaavaa työaikojen räätälöintiä, joka on ostopalveluhenkilöstöä välittäville yrityksille arkipäivää. Hyvinvointialueiden ei kannata ryhtyä vuokrafirmoiksi, mutta työsuhteen joustoja ja työhyvinvointia on mahdollista lisätä”, Kuuva jatkaa.
Sote-uudistuksessa lainsäädäntöön kirjattiin rajoitteita yrityksiltä ja järjestöiltä hankittaviin palveluihin. Nämä rajoitteet ovat pakottaneet hyvinvointialueita lakkauttamaan toimivia ulkoistuksia ja tuottamaan ne itse tai osin ostopalveluhenkilöstön voimin. Verkosto nostaa nyt esille ulkoistuskieltojen lieventämisen osana palvelujen turvaamista.
“On hyvä, että verkosto suosittaa ostopalvelujen rajoitteiden lieventämistä. Palvelutuotannon tapojen mikromanageeraaminen lainsäädännössä on omiaan johtamaan tehottomiin ratkaisuihin ja suurempiin sote-menoihin. Hyvinvointialueilla on parasta olla kaikki keinot käytössä”, toteaa Kuuva.
Vuokratyövoiman rajoittaminen tai hintakatto vaarantaisi palvelut
Verkosto esittää lainsäädäntöön ratkaisua, jossa vuokratyövoiman käyttö olisi viimesijainen keino palvelujen turvaamiseen, kun kaikki muut keinot on käytetty. Tällöinkin voitaisiin korvata vain yksittäisen työntekijän työpanosta.
“Verkoston esittämä vuokratyön viimesijaisuus vaarantaisi sote-palvelujen toimivuuden. Esimerkiksi moni yöaikainen lääkäripäivystys joutuisi ongelmiin, kun hyvinvointialueet eivät voisi enää hankkia toimivia päivystysrinkejä. Palvelujen heikentymisen lisäksi myös kustannukset voisivat paikoin kasvaa verkoston esittämien rajoitusten myötä. Esimerkiksi HUSin hankkima yöaikainen lääkäripäivystys on oman henkilöstön päivystystä edullisempaa”, Kuuva sanoo.
Yhtenä mahdollisena ratkaisuna verkosto esittää vuokratyövoiman hintakattoa.
“Kansallinen hintakatto vaarantaisi sote-palvelut. Vuokralääkärin ja -hoitajan hinta hyvinvointialueelle noudattelee palvelun tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia. Jos hintakatto on alle kustannusten, jää palvelu tuottamatta. Tämä voisi johtaa tilanteeseen, jossa päivystyksestä puuttuisi lääkäri tai hoivakodista hoitaja pelkästään jonkun keksimän hintakaton takia. Myös verkoston raportissa todetaan, että hintakatto voisi johtaa palvelujen saatavuuden vakavaan heikkenemiseen”, Kuuva toteaa.
Hyvinvointialueilla on kuitenkin useita mahdollisuuksia henkilöstövuokrauksen kustannusten pienentämiseen.
“Hyvinvointialueet voisivat saada säästöjä kilpailuttamalla henkilöstövuokrauksen useammin. Tällä hetkellä vuokrahenkilöstöä hankitaan liikaa ilman kilpailutusta Seurelta, Temporelta ja muilta hyvinvointialueiden omistamilta yhtiöiltä, huomauttaa Kuuva.
“Hyvinvointialueiden pitäisi kiinnittää suurempaa huomiota siihen, miten hankintoja tehdään. Esimerkiksi lääkäripäivystyksen kiinteät ja pitkälle ennakoitavat vuorot ovat edullisempia tuottaa, kuin lyhyellä varoitusajalla tuotettavat silppuvuorot. Mitä parempi hankinta, sitä enemmän ja edullisempia tarjouksia saadaan. Tämä edellyttää säännöllistä vuoropuhelua palvelua tuottavien yritysten kanssa alueilla”, Kuuva toteaa.
Kaikista työntekijöistä on pidettävä huolta
Vuokratyövoima on osa sote-palvelujen selkärankaa. Kun hoitaja jää vanhempainvapaalle tai sairauslomalle, ei palveluja voi jättää tekemättä. Silloin tarvitaan nopeasti vuokratyövoimaa tai muuten palvelut halvaantuvat.
“Sote-palvelujen turvaamisen ohella vuokratyöntekijät tukevat vakituisen henkilöstön jaksamista. Työvoimapulasta kärsivällä sote-alalla jokaisesta työntekijästä on pidettävä huolta”, Kuuva sanoo.
Monella vuokratyöntekijällä on tilanne, jossa tyypillinen työsuhde ei ole joko ensisijainen vaihtoehto tai ylipäätään mahdollinen.
“Hintakattojen asettaminen johtaisi näiden työntekijöiden siirtymiseen toimialoille, joissa joustavuus on hyvinvointialueita suurempaa, kuten yksityisiin terveyspalveluihin tai työterveyteen”, Kuuva päättää.
Lisätiedot
