Sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaa pyritään ratkaisemaan kaikin mahdollisin keinoin, joista yksi on teknologia. HALIn ja Hoiva&Terveyden järjestämä seminaari Vetovoimaa sote-sektorille – huipputeknologiaa ja tulevaisuusajattelua pureutui alan työvoimapulaan ja sen ratkaisuihin, kuten teknologiaan ja johtamiseen.
Toukokuun 15. päivä järjestetty seminaari toi yhteen niin yksityisen ja julkisen puolen asiantuntijat kuin tutkijat ja koulutustahojen edustajat. Tilaisuuden avasi HALIn toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma.
”Tekoäly ja digitalisaatio tarjoavat paljon mahdollisuuksia tulevaisuuden soten kehittämiseen, mutta esteitäkin on ylitettäväksi. Tarvitsemme paitsi uudenlaista osaamista ja asennoitumista, myös kykyä ajatella prosessit ja toimintamallit uusiksi. Tätä ei pystytä tekemään ilman aikaa, rahaa ja yhteistä visiota tulevaisuudesta”, hän kuvasi avauspuheenvuorossaan.
Seminaarissa käsiteltiin henkilöstön kokemuksia ja suhtautumista teknologiaan. Tutkija Outi Valkaman mukaan hoiva-alan henkilöstön suhtautuminen teknologiaan on pääosin positiivista, mutta uusien järjestelmien ja laitteiden käyttöönotto jää usein puutteelliseksi. Päätökset teknologiasta tehdään liian kaukana arkityöstä, joten henkilöstölle ei synny kattavaa kuvaa sen tuomista hyödyistä.
Myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluntuotannon johtaja Matias Pälve korosti harkittuja hankintoja ja käyttöönottoon panostamista.
”Teknologian käyttöönotto pysähtyy usein siihen, että sitä ei ole kirjattu budjettiin, vaan se jää irralliseksi härpäkkeeksi, jonka hyötyä ei nähdä arjessa. Itse teknologian omaksuminen on pieni asia verrattuna toimintakulttuurin muuttamiseen”, hän totesi.
Everonin toimitusjohtaja Juha Sarsama ja Mehiläisen liiketoimintajohtaja Lasse Männistö käsittelivät paneelikeskustelussaan teknologian hankkimista niin henkilöstön ja asiakkaiden näkökulmasta kuin valtakunnallisessakin mittakaavassa.
”Jotta digitalisaation tuomia mahdollisuuksia löydetään, pitäisi käydä huomattavasti laajempaa markkinavuoropuhelua. Hyvinvointialueet voisivat olla sen luomisessa ratkaisevassa asemassa”, keskustelussa todettiin.
Teknologia on vain osa ratkaisua
Seminaarin puheenvuoroissa korostui, että teknologia on vain yksi keino, jolla sote-alan työvoimapulaan voidaan vastata. Jotta teknologian hyödyt saadaan käyttöön, tulee määritellä, mitkä työt voidaan hoitaa teknologian avulla ja mitkä vaativat edelleen ihmistä. Lisäksi on muistettava veto- ja pitovoimaa parantavat elementit, kuten hyvä johtaminen ja toimiva työarki.
Sote-alan henkilöstöllä on tutkimusten mukaan korkea halu jatkaa työskentelyä myös eläkkeellä jäämisen jälkeen. Tämä mahdollisuus tulisi seminaarin puhujien mielestä ehdottomasti hyödyntää.
”Työnantajien kannattaa pitää aktiivisesti yhteyttä eläköityneisiin työntekijöihin ja kysyä, haluavatko he tehdä edelleen työtä. Meillä on laaja joukko eläköityneitä sote-ammattilaisia, jotka tulisivat töihin, jos heitä pyydettäisiin”, Laurea-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Soili Vento painotti.
Eläkeläisten hyödyntämisen lisäksi sote-alan työnorganisointia tulisi parantaa. Nyt esimerkiksi esihenkilöiden aika menee liiaksi sijaisten rekrytointiin kiireaikataululla, vaikka työnantajat voisivat kehittää siihen toimivampia tapoja.
”Meidän tulisi panostaa olemassa olevien resurssien parempaan hyödyntämiseen jatkuvien rekrytointien sijaan. Jos esihenkilöiden työaika menee suurimmaksi osaksi sijaisten etsimiseen ja puhelurumbaan, ei se anna tilaa toiminnan kehittämiselle”, Validian toimitusjohtaja Laura Räty kommentoi.
”Teknologia tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia sote-alan haasteiden ratkaisemiseksi. Sen käyttöönotto vaatii kuitenkin laajaa panostusta osaamiseen, asenteisiin ja toimintakulttuurin muutokseen. Ilman näitä investointeja mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä”, HALIn hoivasta ja osaamisesta vastaava johtaja Arja Laitinen kokosi päätössanoissaan seminaarin antia yhteen.
Seminaarin materiaaleihin voi tutustua Hoiva&Terveyden nettisivuilla.
Artikkelin kuvan on ottanut valokuvaaja Mikke Pöyhönen.
