Hallitus tiedotti viime viikolla Kela-korvausten jatkovalmistelun linjauksista. Lausuntopalautteen ja Kelan tilastojen pohjalta on tehty merkittäviä muutoksia lausunnolla olleeseen versioon – jopa politiikassa poikkeuksellisella tavalla. Uudet linjaukset vievät valmistelua ehdottomasti parempaan suuntaan. Jos ne toteutetaan oikein, Kela-korvauksia kehittämällä on jatkossa mahdollisuus parantaa perustason hoitoon pääsyä kustannusvaikuttavalla tavalla.
Kela-korvauksia kehitetään lähivuodet porrastamalla, mikäli hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Ensi vuoden alusta toteutetaan ensin hedelmöityshoitojen korvausten palautus ja merkittävä korvaustason nosto noin 40 %:iin kustannuksista. Isompi muutos astuu voimaan huhtikuun alusta. Silloin tarkoituksena on nostaa erityisesti sellaisten erikoislääkärikäyntien korvausta, joihin julkisessa terveydenhuollossa on vaikea päästä. Tällaisiksi on tunnistettu ainakin gynekologikäynnit sekä silmäterveys. Lisäksi palautetaan fysioterapiakäyntien korvattavuus (maksimissaan neljä kertaa vuodessa) sekä mahdollistetaan fysioterapia ilman lääkärin lähetettä. Myös suuhygienistille pääsee jatkossa ilman lääkärin lähetettä ja käyntien korvausta nostetaan. Hammaslääkärikäynteihin tulee pieni korotus (n. 5 %). Sen sijaan aiemmin suunniteltu korotus yleislääkärikäynteihin poistuu samoin kuin esitykseen suunniteltu lähetepakko erikoislääkärikäynnin korvattavuuden perusteena.
Muutosta voi pitää perusteltuna, sillä tavoitteena on säästää rahaa kokeiluun, jolla voidaan saada pidemmällä tähtäimellä merkittävä parannus lääkärille pääsyyn. Jo syyskuussa 2025 suunnitellaan aloitettavaksi pilotti, jonka tarkoituksena on rakentaa valtakunnallinen valinnanvapausmalli 65 vuotta täyttäneille. Kokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsisivät yksityiselle yleislääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisella omavastuulla.
65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun rinnalla aloitetaan omalääkärikokeiluja, joissa olisi mahdollista hyödyntää myös Kela-korvauksia yhtenä rahoituslähteenä. Mallien rakentamisessa hyödynnettäisiin hyvinvointialueille käynnissä olevia kokeiluja sekä voitaisiin käynnistää uusia. Näin ollen ensi vaalikauden alussa voisi jo olla käytettävissä tuloksia molemmista piloteista evästyksenä uuden hallituksen työlle.
65 vuotta täyttäneet ovat erinomainen kohderyhmä valinnanvapauspilotille, sillä he eivät pääosin ole terveysvakuutusten eivätkä työterveyshuollon piirissä. Lähivuosina siirtyy joka vuosi noin 50 000 henkilöä työeläkkeen vanhuuseläkkeelle. Suuri osa heistä siirtyy työterveyshuollon palveluista julkisen terveydenhuollon piiriin. Siirtymävaiheessa työelämästä eläkkeelle terveyspalvelujen jatkuminen tutulla palveluntuottajalla voisi tukea terveyden edistämistä tärkeässä nivelvaiheessa. Lisäksi Kelan analyyseissä aiemman Kela-korvausten korotuksen osalta on ilmennyt, että jo korvauksen nosto 30 euroon lisäsi yleislääkäri- ja silmälääkärikäyntejä nimenomaan eläkeläisten kohdalla.
Yksityiskohdat ratkaisevat
Läpi sote-uudistuksen pitkän historian yksi keskeinen tavoite on ollut painopisteen siirtäminen erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin. Käytännössä peruspalveluihin ei ole ollut riittävää halua resursoida, vaan erikoissairaanhoito ja muut tarpeet ovat viime kädessä aina voittaneet. Ongelmana on ollut myös lääkärityövoiman saatavuusongelmat julkisesti tuotetussa perusterveydenhuollossa. Näin ollen olisikin todella järkevää ottaa käyttöön yksityislääkärien työpanos nykyistä laajemmin kaikkien kansalaisten hyväksi olemassa olevia järjestelmiä hyödyntämällä.
Kela-korvaukset ovatkin erinomainen väline ottaa suhteellisen nopeasti ja joustavasti käyttöön yksityisen sektorin lääkäripanosta. Näin voidaan ratkaista hoitoon pääsyn ongelmia eli purkaa ja ehkäistä pysyvästi jonoja, mutta myös lisätä hoidon jatkuvuutta erilaisten mekanismien kautta.
Nyt olennaista on rakentaa mahdollisimman toimivia sekä riittävän kattavia ja pitkiä kokeiluja. Siihen tarvitaan aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa sekä riittävää ymmärrystä markkinoiden toimivuudesta ja erilaisten mekanismien vaikutuksesta palvelujen tarjontaan. Tähän vuoropuheluun me jäsenistömme kanssa olemme valmiita.
Kuten sanotaan, piru asuu yksityiskohdissa. Tällä kertaa yksityiskohdat ovat erityisen merkittäviä, sillä jos markkinoita ymmärtävän mallin tai mallien valmistelussa epäonnistutaan, ei synny myöskään tarjontaa. Olennaista kuitenkin olisi saada ammatinharjoittajina toimivien lääkärien ja yksityisten lääkäriyritysten panos käyttöön tavalla, joka olisi yhteiskunnalle kustannustehokas ja kansalaiselle yhdenvertainen. Tämä on täysin mahdollista.
