Ensi kevään aluevaaleissa päätetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta tilanteessa, jossa haasteita riittää. Väestön ikääntyessä palvelujen tarve kasvaa, mutta samalla resurssit vähenevät. Hyvinvointiala Hali ry tarjoaa vaaleihin viittä ratkaisuehdotusta, joilla sote-palvelujen saatavuus voidaan turvata ja kansalaisten luottamus palveluihin palauttaa.
Suomessa järjestetään keväällä historian toiset aluevaalit, joissa valitaan päättäjät hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin.
”Hyvinvointialueilla on tehty ansiokkaasti töitä parempien sote-palvelujen puolesta, mutta tekemistä vielä riittää. Kuljemme aluevaaleja kohti haastavassa tilanteessa. Alueiden eriytyminen monessa mielessä on käynnissä ja merkittävälle osalle alueita rahoitus on riittämätön ja aikaa alijäämän kattamiseen ei ole riittävästi. Monella alueella haetaan nyt pikaisia säästöjä, vaikka paukut pitäisi laittaa kehittämiseen. Vaalit ovat paikka kääntää kelkka kohti toimivia palveluja, jotta ihmiset voivat luottaa siihen, että he saavat tarvitsemansa sote-palvelut oikea-aikaisesti myös tulevaisuudessa” sanoo Halin toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma.
Hyvinvointialueet vastaavat sote-palveluiden järjestämisestä. Lakisääteisiä julkisia palveluja Suomessa tuottavat hyvinvointialueiden lisäksi yritykset ja järjestöt. Aunesluoma peräänkuuluttaa entistä tiiviimpää kumppanuutta hyvinvointialueiden, yritysten ja järjestöjen välille.
”Ostopalvelut eivät ole julkisen palvelun päälle ostettavaa valinnaista tilpehööriä, josta leikkaamalla palveluntarve ja kustannukset vähenevät. Päinvastoin – suomalaiset yritykset ja järjestöt tuottavat alueilla esimerkiksi ikäihmisten hoivapalveluja ja suun terveydenhuoltoa. Nämä eivät ole ylimääräinen kuluerä, vaan laadukas ja kustannustehokas vaihtoehto hyvinvointialueiden omalle palvelutuotannolle”, Aunesluoma kommentoi.
Halin viisi viestiä aluevaaleihin ovat:
- Hoidetaan jonot historiaan
- Hankinnat on tehtävä kuin diagnoosit
- Innovointi ei vaadi ihmeitä, vaan päätöksiä
- Järjestöt yhdistävät ihmisiä
- Sote-ala pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä
”Sote-uudistuksen tavoitteena oli integroida perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto yhdeksi kokonaisuudeksi. Valitettavasti näemme edelleen osaoptimointia, jossa esimerkiksi hoivasta pyritään säästämään tarjoamalla sitä vähemmän. Lopputuloksena meillä on ikäihmisiä, jotka odottavat hoivakotipaikkaa sairaalan vuodeosastolla, vaikka hoivakodissa eläminen olisi edullisempaa yhteiskunnalle ja inhimillisempää ikääntyneelle. Toivon, että tulevat päättäjät kiinnittävät erityistä huomiota suureen kuvaan ja kehittävät palveluja ihmislähtöisesti. Kansalaisten luottamus sote-palveluihin palautetaan yhdessä”, Aunesluoma päättää.
Tutustu Halin aluevaaliviesteihin alla.
1. Hoidetaan jonot historiaan
Päätöksenteossa ihmisten perusoikeuksien toteutuminen tulee asettaa tuottamistavan edelle. Jotta ihmiset pääsevät hoitoon ja hoivaan, tulee hyvinvointialueiden käyttää kaikki olemassa olevat resurssit. Tämä tarkoittaa hyvinvointialueiden omien palvelujen lisäksi yrityksiltä ja järjestöiltä ostettuja palveluja. Pitkät jonot hoivaan ja hoitoon vähentävät luottamusta sote-järjestelmän toimivuuteen. Siksi luottamuksen palauttaminen lähtee siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut ajoissa.
Jonottaminen hoivaan tai hoitoon ei vähennä kustannuksia, mutta elämänlaatua kyllä. Päivystys tai vuodeosasto eivät ole oikeita osoitteita elämänsä viimeisiä aikoja elävälle vanhukselle eikä työkykyisten ihmisten tulisi jonottaa tekonivelleikkausta kuukausikaupalla sairauslomalla.
2. Hankinnat on tehtävä kuin diagnoosit
Fiksu hankinta on kuin diagnoosi: tilannekohtainen, tietoon perustuva ja tarkasti tehty. Parhaat hankinnat syntyvätkin reiluista kilpailutuksista ja tiiviistä yhteistyöstä alueen toimijoiden kanssa. Yritykset ja järjestöt voivat olla mukana tarjoamassa ratkaisuja, kun ne tuntevat alueen tarpeet. Siksi tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua hyvinvointialueiden, yritysten ja järjestöjen välillä.
Hyvinvointialueet voivat tehdä viisaita ja kustannusvaikuttavia päätöksiä ainoastaan tiedon pohjalta. Jotta voi valita oman tuotannon ja ostopalvelun väliltä, hyvinvointialueilla tulee olla vertailukelpoista tietoa palvelujen kustannuksista, laadusta ja odotusajoista. Esimerkiksi ympärivuorokautinen palveluasuminen on Halin kustannusselvityksen mukaan hyvinvointialueen itse tuottamana jopa noin 30 prosenttia kalliimpaa kuin ostettuna yrityksiltä ja järjestöiltä. Ostopalveluista leikkaaminen voi johtaa edullisemmasta tuotantotavasta luopumiseen, jos kustannuksia ei tunneta.
3. Innovointi ei vaadi ihmeitä, vaan päätöksiä
Terveyttä, hyvinvointia ja työntekoa tukeva teknologia on kannattava investointi, kunhan sille annetaan mahdollisuus. Hyvinvointialueiden ei kannata aloittaa tyhjästä, vaan hyödyntää toimivia ja testattuja innovaatioita, joita yritykset ja järjestöt ovat jo kehittäneet. Yritykset ovat kehittäneet esimerkiksi toimivia teknologisia ratkaisuja, joita voitaisiin hyödyntää laajemmin hyvinvointialueilla.
Jotta yritykset uskaltavat panostaa innovaatioihin jatkossakin, toimintaympäristön tulee olla riittävän ennustettava ja yhteistyön pitkäjänteistä. Valmiiksi vahvasti säädeltyä toimialaa ei pidä tukahduttaa lakia tiukemmilla vaatimuksilla, jotka tulevat valvontaviranomaisilta tai kilpailutusehdoista.
4. Järjestöt yhdistävät ihmisiä
Sote-alan järjestöt tukevat yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja luottamusta. Niiden roolin vahvistaminen on sekä yksilön että yhteisön etu. Vahva järjestökenttä alueella säästää hyvinvointialueen rahoja. Ilman järjestöjen palveluja, neuvontaa ja vertaistukea hyvinvointialueille tulisi merkittäviä uusia kuluja. Järjestöt koordinoivat ja järjestävät valtavasti palveluja myös vapaaehtoisvoimin – se menetetään, jos järjestöillä ei ole toimintaedellytyksiä.
Kuka hoitaa esimerkiksi etsivän nuorisotyön, mielenterveyden kriisipuhelimet tai asunnottomien laajat tukipalvelut, jos sote-järjestöt ajetaan ahtaalle? Näiden palvelujen tarve ei lopu, vaikka järjestöt eivät pystyisi niitä tuottamaan.
5. Sote-ala pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä
Hyvinvointialueiden ratkaisut synnyttävät työpaikkoja ja kasvua alueille. Monipuolinen sote-alan yritysten ja järjestöjen kenttä tukee alueiden elinvoimaisuutta. Hyvinvointialueet voivat omalla toiminnallaan varmistaa, että myös pienet toimijat voivat osallistua alueen sote-palvelujen tuottamiseen.
Ilman toimivia sote-palveluja ei ole toimivaa yhteiskuntaa. Sen lisäksi, että sote-alalla huolehditaan muista, on meidän huolehdittava myös omistamme. Sote-ala on yksi suurimpia työllistäjiä Suomessa, joten alan työnantajat ovat avainasemassa luomassa työelämää, jossa hyvinvointi, joustavuus ja työssä jaksaminen korostuvat.
Lisätietoja
