Yksityinen on paitsi sotessa myös varhaiskasvatuksessa erinomainen vaihtoehto. Se pysyy kunnissa ja ovathan varhaiskasvatuspalvelut sekä perheiden että yhteiskunnan kannalta varsin merkityksellisiä.
Usein kuullaan väitettävän, että Suomessa lasten eriarvoisuutta määrittelee se, mihin kuntaan ja perheeseen lapsi syntyy. Muun muassa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on esittänyt vastaavia näkemyksiä, peilaten niitä perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen.
Vahvoja puolestapuhujia on tosin silläkin vastaväitteellä, että Suomessa juuri varhaiskasvatus ja perusopetus ovat muihin maihin verrattuna varsin tasa-arvoa luovia huolimatta perheen sosioekonomisesta asemasta.
Yksityiset päiväkodit toimivat yhä enemmän kunnallisten varhaiskasvatuspalveluiden täydentäjinä ja rinnalla. Ne maksavat veronmaksajille selvästi vähemmän kuin kunnalliset palvelut.
THL:n tilastojen mukaan lapsista noin 8 prosenttia oli varhaiskasvatuksessa kunnan myöntämän palvelusetelin turvin vuonna 2016. Seteli lisääkin entisestään valinnanvapautta varhaiskasvatuspalveluissa.
Päivähoitomaksut alenevat ensi vuoden alussa. Ulkopuolelle on kuitenkin jätetty ne perheet, joille yhteiskunnan tuki ohjautuu Kelan yksityisen hoidon tuen kautta. Tällaisia lapsia on kaikkiaan noin 16 300, noin seitsemän prosenttia kaikista Suomessa päiväkotia käyvistä lapsista. Valtaosa heistä asuu pääkaupunkiseudulla, jossa lapsiperheiden elinkustannukset ovat muutenkin korkeat. Maksualennusten tulee kohdistua tasavertaisesti kaikkiin perheisiin.
Varhaiskasvatuksesta on julkisesti tuotettua noin 80 % ja yksityisesti noin 20 %.
Sote-uudistuksen yhtenä keskeisimpänä tavoitteena kustannusten kasvun hillitseminen palvelutuotannon monipuolistamisen kautta. Myös varhaiskasvatusmenoissa yksityinen on malliesimerkki: se säästää perheiden ja näin ollen veronmaksajien rahoja. Yksityinen päivähoito kun on 10 – 20 % halvempaa kuin kunnallinen.
Varhaiskasvatuspalvelut eivät liity sinällään sote-uudistukseen, mutta siitä voidaan ottaa mallia. Varhaiskasvatuspalveluissa julkisen ja yksityisen yhteistyö on viety kunnissa pidemmälle kuin muissa sote- ja sivistyspalveluissa. Hyvä niin.
Hanna-Kaisa Järvi
Yhteiskuntasuhdejohtaja
