Sosiaali- ja terveysministeriön esitys kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien rajoittamisesta, ns. rajoittamislaki, puuttuu järeällä tavalla kuntien itsemääräämisoikeuteen sekä kuntien ja yritysten toimintaan. Hyvinvointialan liitto vaatii, että rajoituslain perustuslainmukaisuus selvitetään viemällä lakiehdotus perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi mahdollisten sopimusvapauteen ja kuntien itsehallintoon liittyvien ristiriitojen tarkistamiseksi.
− Kyse on kuntien ja yritysten sopimusvapauteen liittyvästä merkittävästä periaatteellisesta muutoksesta. Tämän tyyppisiä lakisääteisiä rajoituksia ei tähän saakka ole tehty kuin silloin, jos ne ovat vankasti perusteltuja eikä muuta toiminnan vaihtoehtoa ole, sanoo Hyvinvointialan liiton johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki.
Aino Närkin mukaan kokonais- ja osaulkoistukset ovat olleet niitä tehneille kunnille tietoinen valinta, koska ne parantavat kansalaisten saamia palveluja ja alentavat kustannuksia.
− Voidaan myös kysyä, miksi lainsäätäjä puuttuu sopimusoikeuteen vain yhtä toimialaa ja vain yksityisiä toimijoita koskien? Eivätkö kuntien keskenään tekemät vastaavat sopimukset vaaranna yhtä lailla maakuntauudistuksen toimeenpanoa ja rahoitusta? Yksityinen ja julkinen ovat siis jälleen eri viivalla.
Hyvinvointialan liitto pitää julkisten sairaalainvestointien tarkkaa harkintaa tarkoituksenmukaisena. Uusilla seinillä betonointi ei ole viisas tapa rakentaa tulevaa toimintaympäristöä, varsinkaan kun kiinteistöjä näyttäisi olevan jo nyt liikaa.
− Palveluita koskevien sopimusten rajoittaminen on epätarkoituksenmukaista. Ulkoistukset eivät vaaranna maakuntahallinnon toteuttamista tai sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta millään tavalla. Kyse on vain palveluiden tuottamisesta ostopalvelusopimuksin, ei järjestämisvastuun siirrosta. Valinnanvapauslakiluonnoksessa asia on huomioitu omana pykälänään, Närkki muistuttaa.
Yksityisen sektorin huomattavat taloudelliset panostukset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin, toiminnanohjaukseen ja laadun parantamiseen ovat olleet välttämätön kehitystekijä viime vuosina.
− Yhteistyön kautta yksityinen sektori on pystynyt tukemaan merkittävällä tavalla julkisen sektorin selviytymistä lakisääteisistä velvoitteistaan rajallisten veroeurojen puitteissa. Tätä yhteistyötä tulee tukea myös jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon hallintorakenteesta riippumatta.
Hyvinvointialan liitto muistuttaa myös lainsäädännön suhteellisuusperiaatteesta.
−Muutaman kokonais- tai osaulkoistussopimuksen estäminen nyt esillä olevin järein keinoin ei ole riittävä syy estää kaikkien Suomen kuntien ja yksityisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Kuntien harkintavaltaa ja itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa.
Lisätiedot:
Aino Närkki, johtava elinkeinoasiantuntija, Hyvinvointialan liitto, p. 0400 436438
