Valinnanvapaudesta käytävä keskustelu yhdistetään usein yhteiskunnan hyväosaisiin. Valinnanvapauden käyttäminen mielletään heikommassa asemassa olevien ulottumattomissa olevaksi asiaksi. Tästä vedetään johtopäätös, että uhkana on palveluiden tarvitsijoiden eriarvoistuminen.
Tuoreet palveluseteliluvut kertovat, että palveluseteleiden käyttö on lisääntynyt, mutta melko hitaasti. Vuonna 2016 kunnat ostivat palveluita palveluseteleillä yhteensä noin 277 miljoonalla eurolla. Vuonna 2015 vastaava luku oli 219 miljoonaa euroa. Eniten palveluseteliä käytettiin varhaiskasvatuspalveluissa (118,5 meur), palveluasumisessa (88,4 meur) ja kotihoidossa (22,5 meur).
Kunta päättää palvelusetelin käyttöönotosta ja sen arvosta. Jos palvelusetelin arvo määritellään samaksi kuin kunnan oman tuotannon kustannus vastaavassa palvelussa, on palvelusetelihankinta kunnan näkökulmasta kustannusneutraali. Jos kunta määrittelee palvelusetelin arvon alle tuotantokustannusten, jää asiakkaan oma osuus niin suureksi, että vähempivaraisilla ei ole siihen mahdollisuutta. Tasavertaisuutta siis edistetään palvelusetelin oikealla hintatasolla.
Lisäämällä palvelusetelituotantoa kunta pystyy hyödyntämään kilpailun etuja ilman, että palveluita tarvitsee kilpailuttaa. Palvelusetelin käyttö on hallinnon näkökulmasta vaivatonta ja se vähentää kunnan hallinnollista taakkaa. Käytettävissä on myös useampia sähköisiä työkaluja palvelusetelin hallinnointiin. Käytännön esimerkit osoittavat, että palvelusetelillä tuotetut palvelut ovat kunnalle edullisia. Näin kunnalla on mahdollisuus saada palveluita samalla rahalla useammalle.
Asiakkaalta peritään asiakasmaksut asiakasmaksulain mukaisesti. Ne ovat samat sekä julkisella että yksityisellä tuottajalla. Asiakas voi aina halutessaan valita kunnan oman tuotannon
Palvelusetelin turvin asiakas voi valita itselleen parhaiten sopivan palveluntuottajan. Tämä on monille kuntalaisille tärkeä asia, koska kyse on henkilökohtaisista palveluista. Asiakas on paras asiantuntija omassa asiassaan. Vaikka jalat tai muisti eivät toimisi aivan kuin ennen, päätöksentekokyky ja tieto itselle parhaista ratkaisuista voivat olla tallella. Toki myös lähipiiri ja ammattiauttajat ovat käytettävissä aivan kuten muutoinkin vanhusten tai vajaakuntoisten tukena.
Aino Närkki
johtava elinkeinoasiantuntija
