Hallitus ei ole juurikaan muuttamassa valinnanvapausesityksessä perustason valinnanvapautta, henkilökohtaista budjettia tai asiakasseteliä. Huono ratkaisu oli poistaa maakuntien velvoittavuus käyttää asiakasseteliä erikoissairaanhoidossa.
− Jos yhteisymmärrykseen pääseminen tällaisen kompromissin vaati, se on poliittinen valinta, jolla on yhteiskunnalliset seuraukset. Positiivista on, että maahan saadaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistava valinnanvapauslainsäädäntö, sanoo Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.
Maakunnan tulisi käyttää asiakasseteliä vain silloin, kun se ei pysty noudattamaan hoitotakuuta. Jo nyt terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnan tai sairaanhoitopiirin hankkimaan hoidon muilta palveluntuottajilta, mikäli se ei itse kykene tarjoamaan palveluja hoitotakuun mukaisissa enimmäisajoissa.
− Mikä siis muuttuu? Onko hoitotakuulainsäädäntö tähän mennessä turvannut palvelujen hyvän saatavuuden?
Ostopalvelujen ja palvelusetelin käyttäminen vapaasti on jo nyt täysin mahdollista. Kunnat ja kuntayhtymät ostavat erikoissairaanhoitoa kuitenkin vain 300 miljoonalla eurolla, kun koko erikoissairaanhoidon menot Suomessa ovat lähes seitsemän miljardia euroa.
− Ilman velvoittavuutta asia jää maakuntien harkinnan varaan. Toivomme todella, että sote-uudistusta toteutettaessa ne käyttävät mahdollisuuttaan laajasti.
On selvää, että tällä päätöksellä sote-uudistuksen tavoitteisiin pääsy heikkenee.
− Yhdenvertaisuuden ja saatavuuden paraneminen ei toteudu erikoissairaanhoidossa, kun kaikkia resursseja ei oteta käyttöön. Kilpailu olisi osaltaan mahdollistanut paremman kustannustehokkuuden. Nyt siihen ei päästä.
Erikoissairaanhoidon asiakaseteliä vastustivat erityisesti sairaanhoitopiirit ja kunnat. Ne ovat itse tällä hetkellä lähes monopolituottajia, joten muutosvastarinta oli odotettavissa.
Lisätiedot:
Ulla-Maija Rajakangas, toimitusjohtaja, Hyvinvointialan liitto, p. 0400 374 164,
ulla-maija.rajakangas@www.hyvinvointiala.fi
