Yksityisen sosiaalipalvelualan työriidan taustalla on kiista alan työehtosopimuksen uudistamisesta. Toisin kuin työntekijäliitoista on kerrottu, Hyvinvointialan liitto pyrki aktiivisesti ratkaisuun ja tuli vastaan monessa työntekijäpuolen tavoittelemassa asiassa. Olemme koostaneet ajankohtaisen tietopaketin lakkoon liittyvistä kysymyksistä sekä vastauksista.
Kysymys: Mitkä ovat lakon vaikutukset? Vaarantuuko asiakasturvallisuus jos lakko toteutuu?
Vastaus: Jos lakko toteutuu, asiakasturvallisuuden varmistaminen on hyvin haastavaa, ellei mahdotonta. Jos esimerkiksi dementiaa sairastavien vanhusten yksikkö joudutaan sulkemaan, minne asiakkaat voidaan siirtää? Hyvinvointialan liitto paheksuu, ettei työntekijäpuoli ole lakkorajauksessaan ottanut huomioon asiakasturvallisuutta.
Teemme osaltamme kaikkemme, että asiakasturvallisuus saadaan varmistettua, mutta työntekijäpuoli tekee siitä hankalaa.
Kysymys: Miksi työntekijät ovat menossa lakkoon?
Vastaus: Työntekijäpuoli haluaa yleistä linjaa korkeampia korotuksia ja on valmis menemään lakkoon tämän puolesta. Toisin kuin työntekijäpuolelta on kerrottu, Hyvinvointialan liitto pyrki aktiivisesti ratkaisuun ja tuli vastaan monissa työntekijäpuolen toivomissa asioissa. Työnantajapuoli tarjosi TES-ratkaisua yleisen linjan mukaisesti. Näin on sovittu kaikilla muillakin aloilla.
Kysymys: Ay-puolen mukaan yksityiset saavat kilpailuetua pienemmästä palkasta – eikö silloin palkan pitäisi nousta?
Vastaus: Yksityiset eivät kilpaile julkisen kanssa. Julkiset eivät osallistu kilpailutuksiin ja julkisten oman tuotannon kustannus on selvitysten mukaan asumispalveluissa yli viidenneksen veronmaksajille kalliimpaa kuin yksityinen palvelu.
Kysymys: Palkansaajajärjestöt ERTO, Super ja Tehy ovat kertoneet olevansa huolissaan suurten sote-alan toimijoiden säästöpäätöksistä. Järjestöjen mukaan säästöt vaikuttavat hoitohenkilökunnan jaksamiseen ja hoidon laatuun, onko näin?
Vastaus: Mistä säästöpäätöksistä on kyse? Yksityisen sektorin laatu vanhuspalveluissa on vähintään yhtä hyvää, kuin kunnan omissa yksiköissä ja henkilöstömitoitukset jopa korkeampia. Tämä selviää THL:n selvityksestä Vanhuspalvelujen tila. Valtakunnalliset seurannat on tehty vuosina 2016, 2014 ja 2013. Millään yrityksellä ei ole varaa tinkiä hoitajien jaksamisesta ja asiakasturvallisuudesta. Jokainen yritys hoitaa työn organisoinnin niin, että työntekijät jaksavat ja hoidon laatu pysyy hyvänä.
Kysymys: Yhtenä ongelmana palkansaajajärjestöt pitävät sitä, että suuret sote-yritykset maksavat huonoa palkkaa. Kun iso sote-yritys ostaa pienen yksityisen hoivakodin, se pyrkii laskemaan peruspalkat heti minimitasolle. Onko näin?
Vastaus: Kenenkään henkilökohtainen palkka ei voi laskea liikkeenluovutuksissa tai edes TES:n vaihdoissa. Mm. TES:n palkkasopimus estää sen.
Kysymys: Palkansaajajärjestöjen mukaan työsuhteiden purut koeaikana ovat lisääntyneet samaa tahtia kuin suuret sote-alan yritykset ovat vallanneet hoiva-alaa.
Vastaus: Yllättävä uusi väite. Hyvinvointialan liitolla ei ole tästä asiasta tilastotietoa. Koeaikapurku on aina kummankin osapuolen kannalta pettymys, joten sellaisia käytetään vain asianmukaisin perustein.
Kysymys: Järjestöt ovat saaneet viestejä työntekijöiltä, että yksityisten sote-yritysten yksiköissä poljetaan työehtosopimusta ja esimerkiksi ylitöitä ei haluta maksaa rahana vaan tunti tunnista -periaatteella. Pyrkivätkö yksityiset sote-yritykset polkemaan työehtosopimuksia? Pitääkö paikkansa, että ylitöitä ei haluta maksaa rahana?
Vastaus: Tietojemme mukaan alan työnantajat noudattavat TES:siä, kuten kuuluukin. Jos ylityötä on syntynyt, pitää se maksaa korotettuna. Monessa tilanteessa kyse on kuitenkin työvuorojen vaihdosta työvuorolistan sisällä, joka TES:n mukaan voi tapahtua tunti tunnista.
Kysymys: Palkansaajajärjestöt arvostelevat suuria sote-yrityksiä siitä, että niiden säästöpäätösten vuoksi hoitolaitosten henkilöstömitoitus on riittämätön. Onko arvostelussa perää? Onko henkilöstöä liian vähän?
Vastaus: Olemme erikseen selvittäneet tätä väitettä keskeisiltä toimijoilta, ja vastausten mukaan mitoituksia noudatetaan kuten pitääkin. Vain yksityisen sektorin yksiköillä on viranomaismitoitukset henkilömäärissä, ei kunnan omissa.
THL:n tutkimuksen mukaan tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus on yksityisellä suurempi, kuin julkisella. Tutkimus löytyy täältä.
Kysymys: Järjestöjen mukaan monissa yrityksissä sijaiset ja tuntityöntekijät tekevät ainoastaan 6–7 tunnin mittaisia työpäiviä. Mihin tällainen käytäntö perustuu?
Vastaus: 6-7 tunnin työvuorot ovat erittäin tarpeellisia, jotta henkilöstöä on oikea määrä oikeaan aikaan. Vastaavasti löytyy 9-10 tunnin työvuoroja myös. Sijaisjärjestelyillä pyritään varmistamaan riittävä henkilöstömitoitus.
Kysymys: Palkansaajajärjestöjen mukaan yritykset pyrkivät kiertämään henkilöstömitoitusta virheellisillä työvuoroluetteloilla. Luetteloihin on saatettu merkitä sijaisia, joilta ei ole kysytty suostumusta työvuoroon tai työvuorolistoihin on kirjattu entisten työntekijöiden nimiä. Oletteko työnantajapuolella havainneet tällaisia epäkohtia ja haamuvuorolaisia?
Vastaus: Liitolla ei ole tästä tietoa. Työaikalaki ja työehtosopimus edellyttävät työvuoroluettelon laatimista oikein. Lähdemme siitä, että jäsenemme noudattavat molempia ja toimivat asian mukaisesti. AVIt ja kunnat valvovat, että työvuorolistat ovat kunnossa.
