Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistusta. Lakiesityksen on tarkoitus edetä eduskuntaan tämän syksyn aikana ja suunnitelman mukaan uusi laki tulisi voimaan 1.1.2020. Asiakasmaksulaki koskee julkisella järjestämisvastuulla olevien palveluita.
Uudella lailla ei säädetä palveluista ja niiden sisällöstä vaan ne tulevat edelleen kutakin palvelua koskevasta erityislainsäädännöstä, kuten tälläkin hetkellä. Tarkoitus on, että jatkossa asiakasmaksujen määräytymisperiaatteet ja enimmäismäärät tarvittavilta osilta olisivat laissa eikä asetuksissa.
Laissa on liittymäkohtia maakunta- ja sote-uudistukseen, joten lain eteneminen on kytköksissä suuren uudistuskokonaisuuden etenemiseen. Lakiesityksen mukaan maakunnat toimisivat maksujen perijänä ja palveluntuottajat toimittaisivat maakunnille tiedot tätä varten. Hyvinvointialan liiton lausunnossa tätä esityskohtaa kehotetaan harkitsemaan siten, että palveluntuottajien hallinnollinen taakka jäisi mahdollisimman pieneksi. Esityksen mukaan palveluntuottajat perisivät suoraan maksut käyttämättä jätetyistä palveluista.
Laki tulee yhtenäistämään erityisesti kotiin vietävien palvelujen ja hoivan maksuja. Esityksen mukaan avohuoltona tapahtuvassa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoivassa määräytyisivät asiakkaiden omat maksuosuudet samoin periaattein. Maksukattojärjestelmä ehdotetaan uudistettavaksi, mutta edelleen säilytettäväksi. Maksukaton kertymistä laajennettaisiin mm. siten, että eräät suun terveydenhuollon maksut sisältyisivät maksukattoa kerryttäviin maksuihin samoin kuin tilapäinen kotisairaanhoito ja kotisairaalahoito.
Varallisuus ehdotetaan huomioitavaksi asiakasmaksuja määrättäessä samoin periaattein kuin nykyisinkin.
Asiakasmaksut ovat melko pieni, mutta kuitenkin merkittävä osa sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusta. Maksun osuus kokonaiskustannuksista vaihtelee palvelusta toiseen. Osa maksuista on kiinteitä ja osa tulosidonnaisia. Vuonna 2015 asiakasmaksuilla kerättiin yhteensä noin 1,4 mrd euroa ja niiden osuus oli keskimäärin noin 7 prosenttia kuntien järjestämisvastuulla olevien palveluiden kustannuksista. THL:n tilaston mukaan 49 % suomalaisista maksoi asiakasmaksuja vuonna 2015.
