Yksityisillä yrityksillä ja järjestöillä on hyvät edellytykset toimia nykyistä laajemmin sote-palveluiden tuottajina ja julkisen sektorin yhteistyökumppanina. Myös nykyinen lainsäädäntö antaa kunnille monia työvälineitä palvelutuotannon tehokkuuden parantamiseksi. Liiton jäsenten tuottamat ostopalvelut, palvelusetelipalvelut ja muut palvelut ovat tästä oivallinen esimerkki. Suurimman hyödyn yksityisen ja julkisen yhteistyöstä saavat asiakkaat ja veronmaksajat.
Yksityiset tuottavat sote-palveluita kunnille noin neljällä miljardilla eurolla. Tämä tuotanto on välttämätön osa palvelujärjestelmää ja tarjolla on lähes kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueet. Joissakin palveluissa yksityisen sektorin osuus on muutamien prosenttien luokkaa ja joissakin on kyse yli 50 prosentin markkinaosuuksista, kuten esimerkiksi vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa, lastensuojelussa sekä työterveyshuollossa. Asian merkittävyyttä ei aina tunneta kunnissa ja sotea odotellessa on tarpeen nostaa hyvinvointialan yritysten ääntä sekä paikallisesti että alueellisesti.
Kansalaisten näkökulmasta vastuullista on käyttää kaikkia käytettävissä olevia keinoja, jotta verovaroin kustannetut palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kun osa kunnan palveluista ulkoistetaan, saadaan samalla uutta oppia sekä ostajana olevan kunnan ja myyjänä olevan palveluntuottajan organisaatioon.
Pitkä soten odotusaika on koettu kunnissa ja palvelutuotannossa epävarmuutta ja kustannuksia lisäävänä. Asioiden pitkittyminen on hidastanut kehittämistoimintaa. Odottaminen saisi jo riittää ja hyllyltä pitäisi ottaa palvelusetelit ja ostopalvelut tehokkaaseen käyttöön. Nyt on aika valmistautua tuleviin asiakasseteleihin, henkilökohtaiseen budjettiin ja perusterveydenhuollon valinnanvapauteen.
Lue lisää yritysten tunnelmia tuoreesta selvityksestä, Sote-ilmapuntari.
