- Työehtosopimukset
- Materiaalipankki
- Työturvallisuus ja työhyvinvointi
- Liikkeen luovutus
- Palkka
- Poissaolot
- Työaika ja työaikalaki
- Työmatkat
- Työsopimus
- Vuosiloma
- Kelan korvaus perhevapailta kertyvien vuosilomien kustannuksista
- Lisävapaapäivät
- Lomarahan vaihtaminen vapaaksi (sosiaalipalveluala)
- Lomarahan vaihtaminen vapaaksi (terveyspalveluala)
- Työssäolon veroiset päivät (vuosilomalaki 7 §)
- Vuosiloma ja arkipyhät
- Vuosiloma ja lauantait
- Vuosiloma ja työkyvyttömyys
- Vuosiloman vaikutus työaikaan
- Vuosilomaoppaat
- Työsuhteen päättäminen ja lomautus
Vuosiloman vaikutus työaikaan
Vuosilomapäivät aiheuttavat usein ns. keskeytyvän viikon tai tasoittumisjakson, joka on otettava huomioon työvuoroluetteloa suunniteltaessa.
Ennen työvuoroluettelon laatimista tiedossa olevat vuosilomapäivät ja muut poissaolopäivät lyhentävät viikon tai työaikajakson työaikaa ja samalla ylityökynnystä keskimääräisen päivittäisen työajan verran (viikkotyöaika / viikoittaisten työpäivien lukumäärä).
Esimerkki
Työntekijän kesäloma (24 pv) alkaa kolmen viikon tasoittumisjakson viimeisen viikon keskiviikkona. Tasoittumisjaksolla ei ole arkipyhiä ja työntekijä tekee täyttä työaikaa.
Jos työvuorojen sijoittumista eri viikonpäiville ei tiedetä ennen työvuoroluettelon vahvistamista, työvuorojen oletetaan sijoittuvan maanantain ja perjantain välisille päiville. Näin ollen maanantain ja perjantain välille osuvat vuosilomapäivät lyhentävät teetettävää työaikaa.
Ma-pe päiville sijoittuvat kolme lomapäivää (keskiviikosta perjantaihin) lyhentävät kolmen viikon listan työaikaa 3 x 7 t 40 min = 23 t. Normaalisti 115 tunnin kolmiviikkoislistalle listalle suunnitellaan työaikaa 115 t – 23 t = 92 tuntia.
Vuosilomapäiviksi sen sijaan lasketaan arkipäiviksi maanantaista lauantaihin osuvat lomapäivät. Lomapäiviä on siksi kyseisellä viikolla neljä.”
