Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistukset ovat tuoneet kunnille säästöjä ja hillinneet kustannusten nousua. Säästö näkyi useimmiten perusterveydenhuollon kustannuksissa, mutta euromääräisesti myös erikoissairaanhoidossa. Tulokset selviävät Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistukset – Sopimukset, kustannuskehitys ja saatavuus -selvityksestä, jonka toteutti Tampereen yliopiston tutkijatohtori Esa Jokinen. Tutkimuksen teetti Hyvinvointiala HALI ry.
Sosiaali- ja terveyspalvelut oli ulkoistettu kokonaan yksityiselle palveluntuottajalle 19 kunnassa vuoden 2018 alkuun mennessä. Kuntien kustannusten nousu hidastui tyypillisesti kokonaisulkoistuksen myötä ja joissakin tapauksissa kustannukset kääntyivät jopa laskuun. Ulkoistusten keskeiset syyt olivat taloudellisia, mutta ulkoistuspäätökseen liittyi myös muita tavoitteita. Kokonaisulkoistus näyttää toimivan pienille kunnille vakuutuksen omaisesti ja tarjoaa niille useimmiten sote-kustannusten ennustettavuutta kiinteää vuosisummaa vastaan.
– Yksityinen palveluntuottaja on valmis tiiviiseen yhteistyöhön sote-palveluiden turvaamisessa niin kunnissa kuin valtakunnallisesti. Kokonaisulkoistukset ovat olleet yksi keskeinen tapa varmistaa erityisesti pienten kuntien tulevaisuuden sote-palvelut. Kunnat päättävät mitä tarvitsevat ja yksityinen tuottaa, sanoo HALIn toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.
Kokonaisulkoistus vahvistaa kunnan autonomiaa
Kokonaisulkoistus vahvisti ainakin hetkellisesti kuntien autonomiaa, ja sillä oli kunnan hallinnon rationalisointiin, kustannusten hallittavuuteen, palvelujen kehittämiseen sekä lähipalveluiden säilyttämiseen liittyviä hyötyjä. Ulkoistusten etuina nähtiin lähipalveluiden säilyttäminen, julkista yhteistoimintaa suoraviivaisempi yhteistyö palvelun järjestäjän kanssa, kuntahallinnon sisäinen rationalisointi sekä tehokkaampi kunnan viranomaisvastuiden hallinta.
Vuodesta 2015 alkaen ulkoistuksen tehneissä kunnissa hoidon saatavuus oli keskimääräistä parempaa ja odotusajat lyhyempiä. Hoidon saatavuus näyttäytyy keskimääräistä parempana erityisesti myöhemmässä aallossa (vuoden 2015 jälkeen). Kokonaisulkoistuksilla näytettiin paikkaavan palvelujärjestelmän yhtä keskeistä rakenteellista ongelmaa: kuntien liian pienen asukaspohjan aiheuttamaa kustannusten satunnaista vaihtelua ja ennustamattomuutta.
– Selvitys toteutettiin ensimmäistä kertaa. Yhtä laajasti aihetta käsittelevää selvitystä ei ole aikaisemmin toteutettu. Kokonaisulkoistuksien vaikutuksien seurantaa on syytä jatkaa myös tulevaisuudessa, jotta opimme niistä myös tulevaisuudessa, Rajakangas kiteyttää.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistukset – Sopimukset, kustannuskehitys ja saatavuus -selvitys on toteutettu vuoden 2018 aikana. Seuranta toteutettiin THL:n Sotkanet-tietokannan avulla. Lisäksi analysoitiin perusterveydenhuollon saatavuutta vuosina 2015-2018 Avohilmo-tietokantaa hyödyntämällä. Kuntakohtaista kehitystä verrattiin 2–5 verrokkikuntaan, jotka valittiin käyttämällä kaltaistettujen verrokkien menetelmää.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas
Talous- ja veroasiantuntija Joel Kuuva
Tutkijatohtori Esa Jokinen / +358405885334
