Eduskuntavaalit lähestyvät. Niihin on enää 45 päivää aikaa. Työvoiman saatavuus on tulevaisuuden keskeinen huoli. Tämän huolen jakavat sekä elinkeinoelämän että julkisen sektorin edustajat. Tämä koskee myös hyvinvointialaa. Väestön ikääntyessä hoidon ja hoivan tarve kasvaa ja samaan aikaan nykyisen sosiaali- ja terveyspalvelualan henkilöstön eläköityminen kiihtyy. Tuleva vaalikausi on viimeinen hetki korjausliikkeen tekemiseksi, jotta osaavaa työvoimaa saadaan riittävästi turvaamaan hyvinvointipalveluiden saatavuus.
Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2015 ennusteen mukaan sosiaali‐ ja terveyspalvelualan työvoiman kysyntä̈ kasvaa noin 109 000 henkilön verran vuoteen 2030 mennessä. Työpaikkoja avautuu peräti 283 000. Vielä huolestuttavampaa on nopeasti lisääntyvä palveluntarve. Tilastokeskuksen mukaan, Suomen väestön ennustetaan vanhenevan selvästi vuoteen 2040 mennessä. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 390 000 hengellä (+35%) ja yli 85-vuotiaidfen määrä lisääntyy noin 200 000 henkeä (+141%). Yhtälö kuulostaa hankalalta. Ratkaisuja ja keinoja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on!
Hyvinvointialan mielestä koulutustarpeen ennakointia on parannettava. Kasvavaan työvoiman kysyntään ja muuttuviin työvoimatarpeisiin pitää varautua jo nyt. Hyvinvointialojen koulutuksen aloituspaikkoja on nopeasti lisättävä. Erityisesti lähi- ja sairaanhoitajista sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisista on jo nyt huutava pula. Lakiin perustuvia henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia ei pidä lisätä vaan päinvastoin joustavoittaa vastaamaan todellista palveluntarvetta. Esimerkiksi sosiaalipalvelualalla pitkän työkokemuksen kautta työpaikalla saavutettu osaaminen tulisi voida rinnastaa tutkintojen tuottamaan osaamiseen.
Ulkomaalaisen osaamisen tunnustamista on kehitettävä ja sujuvoitettava. Tulevan työvoimapulan vuoksi on harkittava sitä, että myös EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden koulutus hyväksyttäisiin joko suoraan tai täydennyskoulutuksen kautta Suomen sosiaali- ja terveyspalvelualalle kelpaavaksi. Maahanmuuttajien kotoutumista ja kouluttautumista tulee tukea.
Ei ole kuitenkaan riittävää, että koulutus- ja maahanmuuttopolitiikalla varmistetaan työvoiman riittävyys. Kaikkien toimijoiden, myös HALIn, on pidettävä huolta siitä, että toimiala on työpaikkana houkutteleva ja alalla halutaan olla töissä. Työssä pysymiseen vaikuttaa myös johtaminen ja työnjako sekä työhyvinvointi. Työntekoa voidaan tehostaa ja hoitotyöhön liittyvää rutiinityötä helpottaa teknologiaa hyödyntämällä. Näin hoitohenkilökunta voi keskittyä tekemään sitä työtä, johon heidät on koulutettu.
Tarvitsemme rohkeita uudistuksia ja nopealla aikataululla. Eduskunnan käsittelyssä oleva sote-uudistus on yksi konkreettinen esimerkki tästä. Meidän on pystyttävä vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin ja varmistettava kaikelle työlle tekijä!
