Kuntoutuksen tarpeen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Päättäjät ja asiantuntijat näkevät kuntoutustarpeen koskevan niin toimintakykyä, työkykyä kuin sosiaalista osallisuuttakin. Kuntoutuspalvelut pitää toteuttaa osana ihmisten kokonaishoitoa ja palveluketjuja. Tämän johdosta näihin palveluihin kohdistuu useita käynnissä olevia muutostekijöitä.
Kuntoutusmarkkina on kooltaan noin 1,5 mrd. euroa. Markkina on kasvanut vuosina 2010-2016 varsin maltillisesti, noin 2,4 prosentin vuosivauhtia. Kuntoutus on pääosin (85 %) julkisesti järjestettyä, mutta yksityinen sektori tuottaa palveluista jopa 60 %. Kuntoutuksen suurimpia järjestäjiä kustannusten mukaan tarkasteltuna ovat kunnat ja sairaanhoitopiirit noin 50 % osuudella. Kelan vastuulla on noin 25 % kuntoutuksen järjestämisestä.
– Maakuntakohtaiset erot Kelan järjestämän kuntoutuksen kustannuksissa olivat yksi havahduttavimmista tuloksista, toteaa selvitystyön ohjausryhmän puheenjohtaja Hannu Ronkainen.
Suurimmillaan 2,5-kertaiset maakunnalliset erot selittyvät haastattelujen perusteella mm. kuntoutuksen saatavuuden lisäksi alueen kulttuurilla hyödyntää ostopalveluita ja yksityistä palvelutuotantoa sekä ammattihenkilöiden ja paikallisen järjestelmän kuntoutusorientoituneisuudella.
Kela kilpailuttaa järjestämisvastuullaan olevat kuntoutuspalvelut, mutta kunnat ja sairaanhoitopiirit tuottavat järjestämänsä palvelut valtaosin itse. Selvityksessä esimerkkialueena käytetyn Essoten sote-kuntayhtymän kuntoutuspalvelujen ostot keskittyvä päihde- ja mielenterveyspalveluihin (ostojen osuus n. 50 %). Toimintakyvyn edistämisen osalta ostopalvelujen osuus Essotessa oli vuonna 2017 noin 10 prosenttia ja terveydenhuollon laitospalveluissa n. 3 prosenttia.
Haastattelujen perusteella kuntajärjestäjien keskeiset syyt ostaa palveluja yksityisiltä tuottajilta liittyvät oman infrastruktuurin tai henkilöstöresurssin riittämättömyyteen. Näiden lisäksi selvityksessä tunnistettiin useampia muita tekijöitä, jotka hillitsevät tai kiihdyttävät kuntoutuspalvelujen ostoja. Kuntapäättäjät ja asiantuntijat arvostavat yksityisten tuottajien osaamista ja palveluita, mikä luo hyvät lähtökohdat yhteistyölle, kumppanuuksille ja osaamispotentiaalin hyödyntämiselle tulevaisuudessa.
Hyödyt ja vaikutukset näkyviksi
Tulevaisuuden kuntoutuspalveluissa korostuvat vaikuttavuus ja asiakaskokemus. Hyvää asiakaskokemusta ja vaikuttavuutta syntyy, kun kuntoutus vastaa kuntoutujan tarpeisiin ja sitä voidaan räätälöidä joustavasti kuntoutumisen etenemiseen nähden. Kuntoutuspalvelut on tärkeä liittää kuntoutujan hoitoprosessiin ja niiden tulee olla kiinteä osa asiakkaan palvelukokonaisuutta.
– Kuntoutusjärjestelmä ja -palvelut tuovat hyvin esille niiden kansallisten kehitysponnistelujen merkityksen, jotka mahdollistavat ihmisten palvelujen ja tietojen nivomisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Kuntoutuksella on mahdollista vähentää sote -palvelujen käyttöä kokonaispalvelukäyttöä, hillitä kustannuksia ja vaikuttaa ihmisten elämänlaatuun. Tulevaisuudessa meidän on hyödynnettävä tämä potentiaali nykyistä paremmin, painottaa Hyvinvointiala HALI:n asiantuntija Jarno Talvitie.
Toimiala- ja tulevaisuusselvityksen tilaajina olivat Hyvinvointiala HALI ry, Kuntoutuksen toimialayhdistys ry, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote), Mikkelin kaupunki, Suomen Kuntoutusyrittäjät ry, Hoito- ja kuntoutuslaitosten liitto ry sekä Kansaneläkelaitos. Selvitystyön toteuttivat Nordic Healthcare Group ja Kuntoutussäätiö.
Tutustu selvityksen tiivistelmään
Kuntoutuksen toimiala ja tulevaisuusselvitys – NHG – Loppuraportti
Lisätietoja:
Hannu Ronkainen, ohjausryhmän puheenjohtaja, 050 – 559 4797
