Kuten HALIn uutiskirjeessä maaliskuussa kävimme läpi, yksityisellä sosiaalipalvelualalla oli 1.4.2019 1,34 % yleiskorotus ja 1.6.2019 tulee palkkaryhmien alarajoihin 1,0 % tasokorotus. Kertaamme vielä alarajakorotuksen toteutuksen.
Palkkaryhmien A – F vähimmäistasoihin tehdään 1.6.2019 1,0 % suuruinen korotus ja näistä tasoista muodostuvat uudet vähimmäistasot.
Uudet palkkaryhmien vähimmäistasot on merkitty kuhunkin palkkaryhmään tummennetusti ja ne löytyvät TES:n sivulta 44 sekä alla olevasta linkistä alarajakohdennuksen ohjeisiin.
Palkkaryhmien vähimmäis-G-taulukot ovat 1.6.2019 lukien seuraavat:
• A palkkaryhmä (avustavat tehtävät) Pk-seutu G12A Muu Suomi G12A
• B palkkaryhmä (perustehtävät) Pk-seutu G16B Muu Suomi G15B
• C palkkaryhmä (ammattitehtävät) Pk-seutu G19C Muu Suomi G18C
• D palkkaryhmä (vaativat ammattitehtävät) Pk-seutu G22D Muu Suomi G22D
• E palkkaryhmä (erikoistehtävät) Pk-seutu G24E Muu Suomi G24E
• F palkkaryhmä (vaativat erikoistehtävät) Pk-seutu G27F Muu Suomi G27F
Kyseisiin G-luokkiin sijoitettujen työntekijöiden kuukausi- tai tuntipalkka nousee 1.6.2019 tuon 1,0 %, jos vähimmäistaulukkopalkkaa maksetaan sellaisenaan. Jos taas kyseisen taulukkopalkan päälle on maksettu ylitettä, ratkaisee ylitteen peruste, säilyykö se korotetun alarajan päällä vai voiko se pienentyä.
Vähimmäistason korotukset voivat johtaa siihen, että työntekijöille aiemman vähimmäistaulukkopalkan päälle kuukausittain maksettu palkanosa voi pienentyä, ellei kyse ole TES:n palkkasopimuksen 3.2 mukaisesta tehtäväkohtaisesta lisästä tai 3.4 mukaisesta henkilökohtaisesta pätevyyslisästä. Nämä säilyvät entisin euro- tai prosenttimäärin. Muut ylitteet voivat pienentyä enintään alarajakorotuksen verran.
Mikäli työntekijään on jo alun perin sovellettu kyseisen vaativuusryhmän nykyistä alarajatasoa korkeampaa G-palkkaluokkaa, ei alarajan nostolla ole vaikutusta palkkaan, kunhan sovellettu taso ylittää yhä uuden vähimmäistason. Jos aiempi palkkataso on ylittänyt alarajan, mutta alle 1,0 %:lla, nousee sovellettu palkka vähintään tuon uuden alarajan mukaiseksi. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että palkkasopimuksen 3.2. kohdan mukaan vaativuusryhmän perustyötä selvästi vaativammasta tai vastuullisemmasta työstä tulee edelleen maksaa vähimmäistasoa korkeampaa tehtäväkohtaista lisää minimitasoa korkeampana G-luokkana tai euromääräisenä tehtäväkohtaisena lisänä, jonka tasoa ei ole TES:ssä määritelty.
Sosiaalipalvelu-TES:n palkkausjärjestelmässä on tiheästi G-luokkia satunnaisin välein. Sen vuoksi eri palkkaryhmissä uudet alarajojen G-luokat nousevat eri tavoin yli aiempien G-luokkien eri paikkakuntataulukoissa. Korotettu alaraja muodostuu uudeksi vähimmäistasoksi sen suuruisena, mitä alarajakohdennus merkitsee ja nimetään aina kyseisen palkkaryhmän mukaisella kirjaimella. (G12A, G22D jne.) Vaativuusryhmän alarajaluokat on tummennettu kuhunkin palkkataulukkoon.
Kohonneen alarajan alapuoliset G-palkkaluokat jäävät yhä käyttöön muun muassa mahdollisena korkeana G-luokkana alempaan vaativuusryhmään kuuluville työntekijöille. A-palkkaryhmän alarajan noustessa tasoon G12A nousee vastaavasti myös palkkasopimuksen 4.4. kohdan mukainen poikkeuksellisen yksinkertaisessa ja epäitsenäisessä työssä sovellettava alin A-ryhmän taulukkopalkka tasoon G12. Saman 4.4. kohdan mukaisen harvoin sovellettavan – 1 G palkkaluokan epäpätevyysalennuksen prosentuaalinen vaikutus on pienentynyt alarajakorotusten vuoksi G-luokkien erojen pienentyessä kaikissa vaativuusryhmissä. Epäpätevyysalennuksen toimivaa toteutustapaa jatkossa pohditaan TES-osapuolten välisessä palkkaussopimuksen uudistustyöryhmässä.
