Joka toisella suomalaisella aikuisella on suussaan jonkinasteinen krooninen tulehdus, jolla voi olla muuhunkin terveyteen vakavia vaikutuksia.
Suun tulehdukset voivat levitä verenkiertoon ja aiheuttaa infarktin, monia leikkauksia ei voi suorittaa ennen kuin hampaat ovat kunnossa, ja suun tulehdukset huonontavat monien kroonisten sairauksien hoitotasapainoa. Ongelmat ovat aluksi usein oireettomia. Siksi moni meneekin hoitoon vasta, kun ongelma on jo suuri.
Kansanterveydellinen katastrofi ei ole kaukana, jos suun terveyteen ei tällä hallituskaudella panosteta. Ongelmien kehittymistä on estettävä ennalta. Ihmiset on saatava käymään tarkastuksissa säännöllisesti.
Säännölliset ennaltaehkäisevät palvelut jokaiselle
Ensisijaisen tärkeää on, että jokaiselle suomalaiselle turvataan alkavalla vaalikaudella riittävän usein pääsy ennaltaehkäiseviin palveluihin, esimerkiksi hammastarkastuksiin. Tämä ei toteudu tällä hetkellä. Ministeriön ohjauksella, keskitetysti ja parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuen on luotava yhtenäiset hoidon käytänteet, joissa määritellään sopiva tarkastusväli. Näitä määräaikoja pitää sen jälkeen noudattaa, ja kunnan (tai muun tulevan sote-järjestäjän) on lähetettävä asukkailleen kutsu tarkastukseen.
Palveluseteli nopeaan palveluihin pääsyn takeeksi
Jos kunnan oma palvelutuotanto on ylibuukattu ja jonot liian pitkiä, asiakkaalla pitää olla oikeus saada palveluseteli. Sen avulla hän pääsee nopeammin yksityiselle samaan hoitoon.
Vuonna 2002 julkiset suun terveydenhuollon palvelut turvattiin Suomen koko aikuisväestölle. Palveluresursseja ei kuitenkaan missään vaiheessa mitoitettu riittämään kaikille. Jonotusajat julkiselle ovat siis usein aivan liian pitkiä. Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto yhteen laskettuna suun terveydenhuollon kapasiteettia on maassa riittävästi.
Hoitotakuuaikaa lyhennettävä reilusti
Myös muihin hammashoidon palveluihin kuin tarkastuksiin, on tarvittaessa päästävä nopeammin. Jos asiakas itse ottaa yhteyttä ja haluaa varata ajan kiireettömiin palveluihin, hänen on tulevaisuudessa päästävä hoitoon kuukaudessa. Nyt laki sallii kuuden kuukauden jonon. Vaikka tarve olisikin määritelty ”kiireettömäksi”, eli tilanteeksi, jonka kanssa voi elää, jokainen meistä tietää, ettei hammaslääkäriin mennä huvin vuoksi. Jokin tarve hoitoon hakeutumiselle on, eikä silloin halua odotella puolta vuotta.
Kela-korvaukset palautettava aidoksi vaihtoehdoksi
Omaehtoiset käynnit yksityisellä esimerkiksi Kela-korvausten turvin poistavat painetta julkisista palveluista. Jo yli puolet aikuisista itse asiassa tekee näin.
Kela-korvaukset luotiin alun perin aidoksi vaihtoehdoksi myös vähävaraisille. Sittemmin suun terveydenhuollon Kela-korvauksia on leikattu rajusti. Vuonna 2008 korvaus kattoi käynnin maksuista vielä 37,5 prosenttia, mutta vuonna 2018 enää 14 prosenttia. Vuosina 2013-2018 käyntien määrä onkin laskenut 430 000 käynnin verran.
Vain pieni osa näistä käynneistä on siirtynyt julkisen jonoihin. Loput käynnit ovat jääneet tekemättä. Eli luultavasti juuri ne tärkeät ennaltaehkäisevät tarkastuskäynnit on jätetty välistä, kun oireet eivät haittaa liikaa jokapäiväistä elämää, tai niitä ei ole. Mutta kuten tiedetään, tällä on kallis hintalappu.
Suun terveydenhuollon Kela-korvauksia onkin nostettava, vähintään vuoden 2013 tasolle. Lisäksi Kela-korvauksen saamista olisi painotettava ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten tarkastuksiin. Korotus maksaisi noin 73 miljoonaa euroa, mutta mahdollistaisi nykyistä useammalle pääsyn hammaslääkäriin säännöllisemmin ja ajoissa.
