Kauppakamarin tuottaman tuoreen selvityksen mukaan valtaosa sosiaalipalvelualan yrityksistä myy vähintään puolet palveluistaan kunnille. Osalla palveluntuottajista koko toiminta perustuu kuntien ostamiin palveluihin. Kuntayhteistyö korostuu etenkin lastensuojelupalveluissa ja vanhusten asumispalveluissa.
Kuntien julkisilla hankinnoilla ja palveluseteliostoilla on suuri merkitys asiakkaille ja kunnille. Julkisen ja yksityisen toimiva yhteistyö on välttämätöntä palvelujärjestelmän toimivuuden näkökulmasta.
Sosiaalipalveluiden kysyntä kasvaa maltillisesti
Selvityksen mukaan vuonna 2017 yksityiset palveluntuottajat tuottivat sosiaalipalveluita yhteensä koko maassa noin 2,7 miljardilla eurolla kun vastaava summa julkisyhteisöillä oli 7,6 mrd euroa. Yksityisen osuus valtakunnallisesti on euroilla mitaten lähes 37 %.
Uudellamaalla yksityisten sosiaalipalveluiden kokonaistuotos oli vuonna 2017 yhteensä 1,2 mrd euroa (1,252 mrd euroa). Vastaava julkisyhteisöjen yhteenlaskettu tuotos oli alueella suurin piirtein saman suuruinen (1,231 mrd euroa).
Kunnat määrittelevät hankkimiensa palveluiden laatutason ja se kirjataan ostopalvelusopimuksiin tai palvelusetelin sääntökirjoihin. Yksityisessä ympärivuorokautisessa palvelussa vaaditaan aluehallintoviraston tai Valviran myöntämä toimilupa, jossa määritellään sitova henkilöstömitoitus. Sosiaalihuollossa kunta tekee kaikki päätökset palvelun tasosta ja määrästä.
Uudellamaalla runsaasti kotihoidon yksityisiä toimipaikkoja
Toimipaikkojen lukumäärällä mitaten kotipalveluala oli Uudellamaalla tuoreen selvityksen mukaan runsaslukuisin ja se työllisti noin viidenneksen kaikista sosiaalialan työllisistä. Työllisyydellä mitaten vanhusten asumispalvelut oli kuitenkin suurin työllistäen 43 prosenttia kaikista sosiaalipalveluiden piirissä työskentelevistä.
Kotihoidossa voitaisiin yksityistä palvelutarjontaa hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän. Julkisena hankintana tapahtuva kotihoidon järjestäminen tarjoaa kunnille lisää joustavuutta vastata asiakkaiden tarpeisiin kysynnän mukaan. Hyvinvointiala HALI ry:n keväällä 2019 tekemän selvityksen mukaan yksityisen kotihoidon laatu vastaa vähintään julkisen palvelun laatua ja kustannustaso on alhaisempi kuin julkisessa tuotannossa.
Myös kotitalousvähennyksen käyttöä kotihoidon palveluissa voitaisiin tehostaa paremman informaation ja palveluohjauksen keinoin.
Palvelusetelissä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia
Palveluseteli on varsin käyttökelpoinen toimintamalli monissa sosiaalihuollon palveluissa. Palvelusetelien määrä onkin kasvussa, mutta kasvu on hidasta. Vuonna 2017 palveluseteliä käytettiin Uudellamaalla sosiaalihuollossa noin 43 miljoonalla euroalla. Keskeisimmät palvelusetelipalvelut olivat esimerkiksi omaishoitajien vapaat, päivätoiminta, vammaisten henkilökohtainen apu, tehostettu palveluasuminen ja kotihoito.
Valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelimenot olivat vuonna 2017 yhteensä noin 225 miljoonaa (kotihoito 27 meur, asumispalvelut 116 meur, terveydenhuolto 12 meur ja muu sosiaalipalvelu 71 meur).
Palvelusetelin käyttö varhaiskasvatuksessa on kasvanut nopeasti ja kuntien menot päivähoidon palveluseteleissä olivat vuonna 2017 yhteensä 149 miljoonaa euroa.
Pääkaupunkiseudulla päivähoidon palveluseteli on keskusteluttanut runsaasti, mutta poliittista yksimielisyyttä palvelusetelin käyttöönotosta ei ole saavutettu.
Valtakunnallisesti palveluseteli on osoittautunut monissa suurissa kaupungeissa sekä kuntien että perheiden kannalta varsin suosituksi vaihtoehdoksi.
Yksityiset toimijat luovat työpaikkoja ja kehittävät toimintaa
Yksityiset sosiaalipalveluiden tuottajat ovat tärkeä työllistäjä varsinkin monilla pienemmillä paikkakunnilla. Pelkästään Uudellamaalla alan yritykset ovat luoneet lähes 20 000 pysyvää työpaikkaa tuhansiin toimipaikkoihin.
Järjestöillä on perinteisesti vahva asema sosiaalialan eri toimintojen kehittämisessä. Tällä kehitystyöllä on pitkä historia ja eräät järjestöt ovat tehneet uraa uurtavaa työtä uusien palvelumuotojen aikaan saamisessa. Myös kuntien ja yritysten välisen yhteistyön on havaittu kehittävän julkista toimintaa, kun perinteisen julkisen toiminnan rinnalle saadaan kirittäjiksi uusia toimijoita.
Huolestuttava piirre Uudenmaan alueen sosiaalipalveluiden kehityksessä on ollut viime vuosina vähentynyt lastensuojelun avopalveluiden kysynnän lasku. Tämä osoittaa, että alueen kunnat ovat vähentäneet panostuksia tähän palveluun, vaikka lasten ja nuorten ongelmat nousevat korostuneesti esiin juuri Uudellamaalla ja lisääntyvät koko ajan. Avopalveluilla voidaan ehkäistä raskaampien laitosmaisten palvelujen tarvetta.
