Hallitusohjelmassa on sovittu, että vanhusten tehostetun palveluasumisen hoivahenkilöstömitoituksen vähimmäistaso nostetaan tasolle 0,7. Vielä on selvitettävä, miltä osin tämän nykyistä paljon korkeammalle nostetun vähimmäismitoitustason lisäksi tarvitaan asiakaskohtaista hoitoisuuden tason mittausta. On myös mietittävä, miten työtä helpottavan teknologian hyödyntäminen huomioidaan.
Selvää on, että nostetun henkilöstömitoituksen on jatkossa oltava osa palvelusopimuksia. Se on huomioitava myös palvelutuottajille maksettavissa korvauksissa.
Lisätyövoiman tarve on suuri
Kuntaliitto on arvioinut 0,7 mitoituksen edellyttävän 4 500 uutta työntekijää. Kun otetaan huomioon lisätyövoiman sijaistustilanteet, uuden työvoiman tarve lienee jopa yli 5 000 työntekijää.
Ikääntyneiden määrän kasvu lisää entisestään työvoiman tarvetta. Työvoiman saatavuus on jo nyt monilla paikkakunnilla hyvin vaikea. Siksi tarvitaan riittävä siirtymäaika, jotta 0,7 velvoite on toteutettavissa. Henkilöstön on esimerkiksi saatava siirtyä kotihoidosta palvelutaloihin.
Tarvitaan riittävä siirtymäaika, jotta 0,7 velvoite on toteutettavissa.
Mitoituksen laskemiseksi alalle on luotava yhtenevä ja selkeä tapa laskea työtunnit/indeksi. Tällä hetkellä kunta-, palveluntuottaja- ja viranomaiskohtaiset erot ovat merkittäviä. Laskentakaavassa pitää todeta selkeästi, miten hoivahenkilöstömitoitukseen kuuluvan kokoaikatyöntekijän työpanos muuntuu työtunneiksi. Laskennallinen työaika ja arkipyhät on otettava huomioon. Tämä koskee myös osa-aikatyöntekijöitä vastaavan työajan suhteessa.
Valtiovarainministeriön tulo- ja menoarvioehdotuksessa mitoituksen uudistamiseen on varattu 70 miljoonaa euroa vuonna 2023. Kuntaliiton ja HALIn arvio on noin 250 miljoonaa euroa. Mistään äkkinäisestä populistiliikkeestä mitoituksen vähimmäistasoa nostettaessa ei siis saa olla kyse.
