Vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen uudistamista valmistellut työryhmä antoi 3.10. esityksensä siitä, kuinka hallitusohjelmaan kirjattu välittömän asiakastyön 0,7 vähimmäishenkilöstömitoitus ympärivuorokautisessa vanhushoivassa tulee toteuttaa.
Lopputulos on kompromissi, jossa erilaiset näkökulmat pyrittiin sovittamaan yhteen. On tärkeää, että mitoitukseen voidaan lukea mukaan laaja-alaisesti sote-alan eri ammattiryhmiä kuten tälläkin hetkellä. Näin ollen myös hoiva-avustajia ja hoitoapulaisia voidaan lukea mitoitukseen jatkossakin, mutta yksin työvuorossa he eivät voi olla.
Välitön ja välillinen asiakastyö
Rajanveto välittömään ja välilliseen työhön ei ollut helppoa. Oli selvää, ettei välittömään asiakastyöhön lueta varsinaista siivousta, ruoanvalmistusta, pyykki- ja kiinteistöhuoltoa tai yksikön esimiehen hallintotyötä. Mutta välittömään asiakastyöhön osana hoivaa voi kuulua myös vähäistä siivousta, kuten pöytien pyyhintää, asiakashygieniaan liittyvää siivousta ja ruoan esille- ja poispanoon kuuluvia tehtäviä. Kun tätä rajanvetoa tullaan käytännössä tekemään, on tärkeää, ettei se vaikeuta palvelutalojen kodinomaisen arjen toteutusta.
Mitoituksessa samat periaatteet julkiselle ja yksityiselle sektorille
Merkittävää on, että lakiesitys vahvistaa sen, että henkilöstö- ja mitoitusasioissa tulee toimia samojen periaatteiden mukaisesti yksityisellä ja julkisella sektorilla. Lain perusteluihin kirjattiin, että lupa- ja valvontakäytännöt on tarkoitus yhtenäistää valmisteltavana olevan sote-palveluiden tuottajalain mukaisesti. Sen työn tuleekin edetä ripeästi. Muun muassa vain yksityissektoria koskevaan ennakolliseen lupamenettelyyn ei enää ole tarvetta, kun henkilöstön mitoitusvaatimukset ja niiden soveltaminen on nyt tarkoin kirjattu mitoituslakiin.
Ikäihmisten hoitoisuuden arviointiin tulisi velvoite käyttää valtakunnallisesti yhdenmukaista InterRAI-järjestelmää. Palvelujen järjestäjät, eli kunnat tai jatkossa maakunnat, tarjoaisivat järjestelmän palveluntuottajien käyttöön ja järjestäisivät myös koulutusta.
Velvoittavana 0,7 vähimmäismitoitus ja RAI:n käyttövelvoite tulisi voimaan 1.4.2023.
Sote-alan koulutuksen aloituspaikkoja lisättävä heti
Väestön ikääntymisen myötä nopeasti kasvava hoivantarve asettaa suuria haasteita työvoiman saatavuudelle. Jo nyt työvoiman saatavuudessa on merkittäviä ongelmia.
Asetetun 0,7 tason saavuttamiseksi tarvitaan yli 5 000 uutta hoitajaa nykyisten lisäksi ja noin 250 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus. Eikä tässä ole vielä otettu huomioon nopeasti vanhenevan väestön lisäpalveluiden tarvetta, eikä nykyhenkilöstön eläkepoistuman kattamista. Lakiesitykseen kirjattu siirtymäaika 1.4.2023 asti on haastava juuri henkilöstön saatavuuden ja rahoituksen näkökulmasta.
HALI esittää, että työvoiman riittävyyden turvaamiseksi ryhdytään toimiin välittömästi. Sote-alan koulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä ja hoiva-avustajien koulutuksen asema on vahvistettava ja vakinaistettava.
hoiva-avustajien koulutuksen asema vahvistettava ja vakinaistettava.
Oppisopimuskoulutus mahdollistuu nykyistä paremmin, kun esityksessä opiskelijoiden lukemista mitoitukseen selkiytettiin. Työsuhteinen oppisopimuskoulutus onkin kaikkein nopein väylä kohti hallituksen tavoittelemaa työllisyysasteen nostamista.
Riittävän työvoimatavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lukuisia yksittäisiä toimia sekä kaikkien alan toimijoiden välistä hyvää ja rakentavaa yhteistyötä. HALI ja sen jäsenyhteisöt ovat sitoutuneet siihen.
